Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Kiitos Jumalalle, sanovat muutamat, hän varmaan ei ole varsin syvälle pudonnut jos hän makaa noin korkealla hän voi olla elossa! Ehkä Wappu vaan etsii häntä! arvelevat toiset. Nyt nytkäys taas ja köysi heltyi, sitten ytimeen ja luihin asti tunkeva huuto. Se on mennyt poikki! huutavat ihmiset. Ei, se kiintyy taas ehkä se on ilonhuuto ehkä on hän löytänyt hänet.
Tosi onni, se jota jokainen ihmissydän etsii, ei ole varattu meille missään väkivallan kannattamassa tulevaisuuden elämänjärjestelyssä, vaan rakkauden nyt heti meille kaikille kaikkialla, jokaisella elämän, vieläpä kuolemankin hetkellä tarjoamassa elämänjärjestelyssä. Se onni on annettu meille ammoisista ajoista, mutta ihmiset eivät ole ymmärtäneet sitä eivätkä ole ottaneet sitä vastaan.
Jos ihminen etsii totuutta sillä tavalla kuin jossakin pyhässä kirjassa opetetaan, hän pääsee totuuden tietoon. Ja kun hän on päässyt tietoon, hän näkee, että pyhä kirja todella on pyhä, koska siihen oli elämän ja kuoleman viisautta kätketty. Ja koska pyhään kirjaan on viisautta kätketty, on alkuperäisinä viisauden tallettajina ollut viisaita tietäjiä. Siis tietäjiä on ennenkin ollut olemassa.
Kun raatajasankarit astuvat pöydän ääreen, kajahtaa taas ikkunoia täristävä »eläköön!» Miehet joutuvat hämille. Kääntyessään menemään paikoilleen toinen jo tyrskii, toinen on vielä totinen ja kova. Mutta kun eläköönhuudot taukoovat, etsii moni nenäliinaansa ja kovalta näyttänyt raatajasankari kumartuu. Alakuloisena astelee Jaakko Jaakonpoika väsyneesti tietään. Se on Pihlajaniemeen vievä maantie.
Eikä hän edes huomaa sitä hellän ujoa ja rukoilevaa katsetta joka hämärissä etsii hänen silmiänsä. »Voitko sinä pitää minusta sittenkin vielä, äiti, vaikka minä en enää kelpaisikaan kuninkaaksi?» »Oi, oma rakas lapseni!» Kiihkeästi puristi hän pientä, ojennettua kätöstä. Nyt oli uhri täytetty. Tämän hellyyden osoitus lohdutti ja vahvisti häntä. Tästä lähtien tahtoi hän olla ainoastaan äiti.
DESDEMONA. Luonnoton se kuolo, Jok' etsii meitä rakkautemme tähden! Ah! miks noin alahuultasi sa puret? Verisest' innost' ihan järkkyy ruumiis; Se tietää pahaa. Toivon sentään, toivon, Ett'ei mua tarkoita se. OTHELLO. Vait ja hiljaa! DESDEMONA. Vait olen. Mitä tahdot? OTHELLO. Liinan, josta Niin pidin ja jonk' annoin sulle, annoit Sa Cassiolle. DESDEMONA. En, kautt' autuuteni!
Suokaa anteeks, että Mä syytön ensin sanan teille saatan Noin vastenmielisen. HAKON. Vai Aksel täällä? KNUUTI. Hän teitä, herra, joka paikass' etsii. HAKON. Ovatko vallat kaikki liittoon käyneet? Vai Aksel täällä? Valpuriin häll' onko Viel' aatteet samat? KNUUTI. Aatteet? Hyvä herra! Milloinka rakastaja aattelee? Kuin Hekla hänen hehkuu mielensä Syleilemähän mielitekoistaan.
Ja minä iloitsen siitä. Onko se luonnotonta? Sanoneeko tähän toisin ajatteleva ja toisin tunteva, että me emme ole ainoastaan ihmisiä vaan myöskin sukupuoliolentoja. Ja sukupuoli-olentona nainen etsii täydennyksensä mieheltä. Saattaa niin olla. Mutta emmehän me ole ainoastaan sukupuoli-olentoja. Olemmehan myöskin ihmisiä. Eikö ole suuriarvoisempaa olla ihminen kuin sukupuoli-olento?
Hän luuli olevansa vanhassa kellarissa Raajarikko-loukossa, johon sänky Baselin ravintolasta oli muutettu ja Wilding joka, vasten hänen luuloansa, ei ollutkaan kuollut puisteli häntä kuiskaten hänen korvaansa: "Katselkaapa tuota ihmistä! Näettekö, että hän on noussut tuolilta ja parast'aikaa etsii ja kääntelee pään-alustaanne?
MARCUS. Hän varmaan tarkoittaa, ett' oli monta Rikokseen yhtynyttä, monta varmaan; Ja ehkä huutaa taivaan kostoa. Hän mitä kirjaa tuossa koperoi? LUCIUS. Ovidiuksen Metamorfooseja; Se lahja äidilt' on. MARCUS. Sen joukost' ehkä Valitsi rakkaudesta vainajaan. TITUS. Kas, kuinka kiirein lehtiä hän kääntää! Hänt' auttakaa! Mit' etsii hän? Lavinia, Luenko minä?
Päivän Sana
Muut Etsivät