Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
»Mik' on sun, että maahan vain sa katsot?» Oppaani loihe mulle lausumahan, kun oli päästy ohi Enkelistä. Ma hälle: »Mietin niin ma käydessäni näkyä äskeistä, mi kiehtoo mua, niin ettei aatokseni siitä eroo.» »Tuon näit», hän lausui, »velhon vanhan, jonka vuoks yksin ylhäällä tääll' itketähän; myös näitkö, kuinka inhast' irti päästään?
Sa ettet sanojani kummeksuisi, Auringon katso lämpöä, mi muuttuu viiniksi yhtyessään köynnösmehuun. Kun lanka loppuu Lakesiin, se eroo ruumiista, kanssaan vieden kaiken, mikä siin' ihmisen ja Jumalan on voimaa. Muut kyvyt kaikki silloin mykistyvät, mut muisto, järki ynnä tahto tulee entistä ehommaksi toiminnassaan.
VALTER. Mutta minä en siihen suostu, minä pidän niistä kiinni. KERTTU. Päinvastoin, se on teidän hartain toivonne, Valter. Tästä lähtein olemme vaan serkkuja ja jos niin tahdotte ystäviä. Me eroamme ilman katkeruutta toisistamme, eikö niin? Jalomielinen, herttainen tyttö, me emme eroo, minä en päästä sinua vapaaksi. Sinun täytyy tulla omakseni.
Eihän sillä ollut etäisintä aikomustakaan ollut, ei epämääräisintä ajatustakaan siihen suuntaan. »Semmoiset kuin minä emme ole lähitienoillakaan hänen ihannettaan. Se on ihan tavallinen herra, ei eroo yhtään niistä, jotka rakastavat nuoria ja sieviä ja iloisia ja keikailevia neitosia».
Jalona nyt Suomi seisoo täydess' avaruudessaan; Jakakaa se joka pala aivan mitätön on vaan. Yhdess' oomme vahva muuri, murtumaton kallio; Hajotkaa niin lomaan hiivii kohta salaturmio. Yksi meill' on Suomi-äiti, äitiä ei jakaa voi; Kaikille hän lapsillensa lempens' yhteisesti soi! Yhteinen myös vastatkohon hälle lasten rakkaus; Kuka eroo, kohdatkohon häntä äidin kirous.
Varrotkaa hetki, Falk ei muuta majaa, ei eroo ainakaan kuin vihamies. Uskotte siis ? Te pyritte kenties ! En etemmäksi sopivaisen rajaa; järjestän jutun kunkin parhaaksi. Vain hetki kahdenkesken Kernaasti! Poistuvat yhdessä puutarhaan; seuraavan kohtauksen aikana heidät nähdään innokkaasti keskustellen kävelevän edestakaisin taka-alalla.
Kuin sokko seuraa saattajaansa tarkkaan ett' eksyis ei, ei esineihin töytäis, joist' olla vaara vois tai tulla turma. Niin halki ilman kitkerän ja tuiman ma kuljin, kuullen Opastain, mi sanoi: »Vain varo, ettet minusta sa eroo!»
SITTAH. Hänestä toisen kuvan ennen saanut oon sulta. AL-HAFI. Tavaraa hän tarpeisiinne kyll' antaa. Mutta rahaa sit' ei koskaan. Hän muutoin kyllä juutalaiseks on tosiaan harvinainen: älykäs niin taidoss' elon kuin myös shakkipelin. Vaan muista juutalaisista hän eroo myös pahassa, ei hyväss' yksistään. Ei häneen häneen juur' ei luottaa saa.
Tässä huolet yhteisesti heitettihin Herran luo, Joka niille aikanansa tarpeellisen avun tuo; Isät, äidit langennehet, tää on teidän hautamaa, Nykyiset ja tulevatkin polvet tässä suojan saa. Niin se kiitää maine maamme kansanensa eteenpäin, Uutta, uutta kuulla saamme, kallein kuultu kuuluu näin: Suomalainen, Luojastasi elä eroo milloinkaan! Jos on Herra suojanasi, niin on suojas koko maa.
Nyt niitä sade huuhtoo, tuuli viskoo rannalla Verden, maani ulkopuolia, ne jonne vietiin kynttilöitä ilman. Mut niin ei sentään kiro paavin sido, ijäinen ettei voisi päästää Rakkaus, kun vihryt vielä vain on toivon kukka. On totta: joka kirkon kirouksessa elosta, vaikka katuvaisna, eroo, saa seisoa tään vuoren ulkopuolia
Päivän Sana
Muut Etsivät