Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Enkä minä koskaan saa sitä mielestäni. *Rebekka*. Oi, elä ajattele muuta kuin sitä suurta, ylevää tehtävää, jolle olet pyhittänyt elämäsi. Se tehtävä ei mahda koskaan onnistua. Ei ainakaan minulta. Ei sen jälkeen, mitä nyt tiedän. *Rebekka*. Minkä tähden ei sinulta? *Rosmer*. Sen tähden, ett'ei mikään rikokselle perustettu asia onnistu. Oi, tämä on suku-epäilystä suku-tuskaa, suku-arkuutta.
Jos sinä olisit yksi meidän seurastamme, jos sinä olisit uskovainen armossa, niin voisin vielä rakastaa sinua. Ah!" jatkoi nuori tyttö yhä suuremmalla innostuksella, "hylkää syntinen elämäsi, hylkää saatana ja hänen oppinsa, niin kaikki tulee meidän välillämme hyväksi jälleen!"
Nuori mies, lisäsi hän, hymysuin ja luottamuksella katsellen Abdallahta, muista että elämäsi tästä lähtiin on minulle kuuluva; minä luotan sinuun, kun tulee aika kostaa meidän yhteisesti kärsimämme häväistys, ja minä luotan myöskin ystäviisi.
Ota minut syliisi! Viimeinen syleily! Salli minun tuntea käsivartesi ympärilläni ja anna minun siihen syleilyyn kuolla en jaksa enää!» »Rohkeutta, ihana Ioneni, sinun elämäsi on minun elämäni. Ja katso! Tuohuksia tänne! Kas, kuinka ne uhmaavat tuulta. Haa! Ne palavat myrskyssäkin! Varmaankin rannalle pakenevia me liitymme heihin!»
"Voi Taavi!" hän huudahti surkealla äänellä, "vie äiti ja minut pois tästä paikasta; minä en tahdo enää elää raiviolla. Sinä olet surmanut sen vanhan elämän, jota minä rakastin," Ja hän puhkesi myrskyiseen itkuun. Taavi odotti, kunnes hän oli tyyntynyt. Sitten hän sanoi: "Jos minä olen sinun elämäsi muuttanut, Miranda, niin olet sinäkin hiukan muuttanut minun elämääni.
"Mitä sinä tarvitset tässä maailmassa voidaksesi nauttia elämän oikeuksia? Mitä varten sinä kulutat parasta ikääsi ja terveimpiä voimiasi?" "Saadakseni rahaa", vastasi Leiv. "Hah, hah! Aivan oikein! Rahaa! semmoista pahan päiväistä, joutavata!... Ei ole, kuin pieni kultanokare sinun ja oikeuksiesi, sinun ja elämäsi välillä!
Elina, kuule minua! Olen kasvanut sinun nimesi kaiun ympäröimänä. Minä vihasin sitä nimeä, koska elämäsi mielestäni loukkasi kaikkia naisia. Ja kuitenkin, kuinka merkillistä, kun unelmissani suunnittelin omaa tulevaa elämääni, silloin olit sinä aina sankarini, tietämättäni sitä. Nyt minä sen huomaan. Mitä suurta silloin tunsinkaan!
Näinpä nuorukaisen, jonka kirkkaat silmäykset impeäni seurasivat. »Oi ihana neiti», saneli nuorukainen, »sinä olet mun sydämmeni valloittanut: sano, miten voisin sun rakkautesi voittaa?» Ja neiti vastasi: »todistakoon elämäsi, että kalliimpana minua, kalliimpana kaikkea, pidät synnyinmaasi ja taivaan: palvele uskollisesti totuutta ja isäisi maata, ja mun rakkauteni hellä on ijäti oleva sun omasi.» Säihkyvin silmin lupasi nuorukainen tämän ehdon täyttää ja lemmen taivas kuvautui impeni ihanassa muodossa.
"Sinua tulee meidän kiittää isänmaan pelastuksesta ja me käymme sitä julistamaan korkealla äänellä, että elämäsi viimeiset hetket olisivat sinulle sankarin hetkiä." "Sen vuoksi en ole taistellut", Starck vastasi, "sitä en ollenkaan tahdo." "Mitä sitten?" "Teidän kätenne, veli ... ja että mentäisiin noutamaan tytärtäni!" "Mutta, hän on Freiburg'issa asti."
KERTTU: Sano, tahdothan sinä muistella minua lempeydellä. GRANSKOG: Kuinka en minä sinua lempeydellä muistelisi! KERTTU: Voitko sinä antaa minulle anteeksi? GRANSKOG: Mitä olisi minulla sinulle anteeksi annettavaa! Sinä minun sydämeni sielu! KERTTU: Minä olen murtanut sinun elämäsi onnen. GRANSKOG: Et sinä ole sitä murtanut, vaan kohtalo. KERTTU: Me olimme luodut toisillemme.
Päivän Sana
Muut Etsivät