Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Niin lahoamast' estää ihmisyyden, Jok' eksyy luonnosta ja Luojastansa. Pois väistyi mies. Niin saapui Armonlaaksoon. Siell' ihanasti päilyi luonnonlähde, Bethesdana se kuohui terveyttä. Sen läsnä läikkyi Pohjanlahden laine. Ja ihmisetkin, luonnost' eksynehet. Tääll' emonsa luo hoippuellen horjui: Elämä luonnoton taas luonnon helmaan Ja epäjärki järjestyäksensä Maan alkuvoiman aallon kylpehissä.
Mutta kun Antero kertoi, että hän taaskin oli kulkenut eksyksissä ja oikeastaan tullut tänne erehdyksestä, niin hän virkkoi: Hyväpä tuo, kunhan vain tulitte. Antero vastasi: Eihän sillä väliä, mitenkä perille tulee, kunhan vain tulee perille. Sepä se. Pahempikin, jos eksyy eikä koskaan tule perille.
Päinvastoin halusi hän henkisellä alalla, että ennen kaikkea pysyttiin entisellään. Ja kun hän oli suorapuheinen, teeskentelemätön mies, tunnusti hän peittelemättä sopivissa tiloissa syynsäkin: "Oppinut kansa", arveli hän, "ei usko pappiinsa. Mutta joka luopuu papista, se eksyy Jumalasta, ja niin hukkuu seurakunta kuin lampaat, joilla ei paimenta ole."
Mutta päivän heljä silmä sammuu, Luonto pimeydes hengittää; Polultansa kaunis neito eksyy,
Jos voisin laulaa kuin lintu laulaa, tai lailla honkien huojuvain kun metsän äänillä puhua voisin, kun purona pulppuisin, käkenä soisin, niin näinpä, näinpä sois laulu hiihtäjän ladulta ain: »Oi, elkää ihmiset ilotella, jos orpo tiellänne lankeaa, ei ole orvolla äidin kättä, vaan yksin hoippuen, ystävättä, hän etsii, eksyy ja yksin syynsä hän sovittaa!»
Hänen ei huoli minulta kysyä, ja kuka kauan kysyy, se etäälle eksyy. Kukaan ei saata antaa minulle neuvoa, ei Marannakaan. Ja mitä setään tulee, niin ajattelee hän näin: minä teen sinulle hyvää ja sinun pitää se minulle maksaa takaisin. Kun hän on kova minulle vastaan ja Damille, kun tämä tekee pahoin, ja me menemme pois... Minne menemme sitten muilla mailla vierahilla, ani aukeilla aloilla?
»Et yhtään», vakuutti matami. »Hop, hop, hepo! Mihinkä tästä nyt mennään? Pekko, kiipeä tänne etuistuimelle, en minä oikein huomaa, mistä ajetaan siihen taloon, jossa Seljan kortteeri on.» »Tätikin jo eksyy», sanoi Iiri. »Enhän minä, mutta en nyt muista, missä se on. Kyllähän kaupungissa aina kysymällä löytää, ja Selja sinulle näyttää kaikki paikat, te kun tulette yhdessä asumaan.»
Häpesin, että ihminen on sellainen raukka, vaikka on kulkevinaan kesyttyneitten etukynnessä: raakaa kuonaa ja törkyä vaan purkaa sisästään; toisinaan taas pyhyyttä tavoitellessaan luonnottomasti liioittelee ja niin eksyy teeskentelemiseen ja ulkokultaan. Ei sävysty omistamaan kesyn luonnon vakavaa mieli-alaa. Niin tuntoni kuin kiven painon alla voihki.
Muut' en ma tästä tiedä; ihminenhän On ihminen: paraskin joskus eksyy. Vaikk' ehkä Cassio häntä loukkas hiukan Vihoissaan saattaa ystävääkin lyödä Niin Cassiota, luulen, pakenija Niin herjas, ett'ei sitä mikään kärsi. OTHELLO. Jaloutes ja ystävyytes, Jago, Asian kaunistaa vaan, helpoks tehden Sen Cassiolle. Rakastan sua, Cassio; Mut luutnanttin' et enää saata olla. Sinussa esimerkin näytän.
Hän luulee käärmeiden kintereillään tulevan ja ajavan häntä, tuntee kipua kantapäässään, luulee siihen pureutuneen sen, jota kantapäässään polki ... pudistaa jalkaansa, on saavinaan sen irti ja rientää uudelleen eteenpäin päästäkseen pyhälle vuorelle, haltijan suojaan, mutta eksyy tiellä, ei tulekaan kukkulalle, vaan jyrkkää kalliota vastaan ... ei pääse eteenpäin, kääntyy takaisin, eksyy metsään eikä tiedä enää, missä on, ennenkuin on taas taikamajan edessä, jonka ovi kamalasti ammottaa häntä vastaan ja kallot irvistävät.
Päivän Sana
Muut Etsivät