Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
MORTON. Hän möi poikia ja sai miehiä sijaan. Murray tietää aina, mitä tekee. LINDSAY. Luuletteko että hän ehtii perille oikeaan aikaan? On jo myöhäistä. MORTON. Jonka täytyy salassa matkustaa, hän saa usein kulkea mutkateitä. Jos kukaan on saanut sanaa häneltä, niin se varmaankin on Knox. Oletteko kuulleet jotain Murray'ltä? Olen. MORTON. Tuleeko hän? KNOX. Kohta.
Hän vertasi mailmaa kolkossa maanpaikassa olevaan puutarhaan, josta Jumala huolellisen puutarhurin tavalla siirtää aremmat kasvit omaan kasvihuoneesen, jo ennen kuin talvi ehtii niitä lakastuttaa. Niin suloinen ja liikuttava kuin tämä saarna olikin niille, joitten sydämet jo ovat avoinna, se kuitenkin puuttui sitä herättävää, ytimiin tunkevaa mahtia, joka voi nukkuvia havahduttaa.
Jos ei ole oikein huolellinen niin voi helposti tapahtua että laiva on tullut ja mennyt ennenkuin pristaniin ehtii. Pristanilla ymmärretään suurempaa proomua, jossa on kannella odotussaleja matkustajille, huoneita päällysmiehelle eli prikashtshikalle, joksi häntä kutsutaan, ja konttori y.m. Pristani on kiinnitetty jokirantaan, johon se on yhdistetty sillalla.
Tuskin ainoakaan eläinjuna ehtii perille tuomatta mukanaan jotakin surkukuolemaa. Nautaeläimet ovat vaunujen laattioille runnelluin jäsenin, joskus likistetyin ruumiin, omien kovan-onnisien kumppaniensa tallaamina; pienemmissä eläimissä sioissa ja lampaissa on kuolevaisuus vielä isompi vaunujen täpötäytöisyyden ja lähettäjien säälimättömyyden tähden.
Elämähän tarjoo niin lukemattomia tilaisuuksia ja suuntia, ehtii kyllä vastakin etsiä, valita parhaimman... Yhtäkkiä löysi hän itsensä uudestaan ajattelemasta sitä kuinka paljon Ontrolla mahdollisesti olisi rahoja? Kentiesi on kaksikin sataa ruplaa? »Ja piruko minun käskee sanoa heille kuinka paljon minä siltä oikeastaan saan!» Hän hypähti ylös innostuneena.
Mökin kunnahalla leikkii lapsosia kaksi Moni köyhä pienokainen ei oo onnen lapsi. Niinpä tässäi: aikoja ja hautaan miesi vaipui Monesti on lesken nuoren miestään surku, kaipuu. Ikävällä muistaa leski lapsuutensa maata, Ilot, surut muistaissaan ei kyynel kuivaa saata. Vaikeasti elatusta lapsilleen hän koittaa, Työ on raskas, väsymyskin silloin, tällöin voittaa. Kesän suloin loppuissa kun syksy maille ehtii,
Niin hän astelee ja ehtii viimein kanervaisen kummun harjulle, näkee erään hongan latvassa suuren tuulenpesän keikkuvan, koska viileä koillinen liehtoilee. Hän kaataa hongan, katkaisee siitä ryhtevän hatun ja istuu katselemaan löytöänsä.
AAPO. Huutakaamme huikeasti kaikki yhdestä suusta; äänen ehkä kuulee jokin metsässä käyskelevä, tai ehtii se aina Viertolaan ja saattaa ihmiset jotain arvelemaan. JUHANI. Sitä keinoa käy koettaa. TIMO. Huutakaamme vahvasti. JUHANI. Oikein riivatusti. Paukahtakaamme kaikki yht'aikaa tähän maan-ihmeelliseen huutoon. Kaikki yht'aikaa, niin on sen vaikutus enemmin potraa.
Koetin hänelle selittää, että ne maat, joita tavallisesti sanotaan etelämaiksi, ovat niin kaukana, että jalkasinkäveliä sinne mennessään viipyy monet kuukaudet matkalla, ennenkun perille ehtii; nuo kukkulat tuolla taivaan rannalla taasen saavuttaisi kiireestikäveliä ennen huomispäivän iltaa. Tähän arveli tyttö: "Onko se maailma niin äärettömän avara!"
Mull' lieden eessä hauskint' on Nyt muistot entiset, Kun hiipuessa hiilikon Loppuupi askaret. Kevätlaulu. Jo ehtivi ehtii Taas lentävä joukkio tuo Aholle, mi lehtii, Jo lämpenevän meren luo. Miss' myrskyjä vinkui, Suloisena laulu nyt soi, Jää-sirpaleet sinkui, Siell' armaus nyt vihannoi. Ei muu kuni lempi Saa jäämähän karkelevaa, Ylhäisiä hempi Saa maissamme vierailemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät