Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
Toiset kaksi, joille rampa oli lainannut rahaakin, kastelivat lähtiessään hänen kukkiaan suolavedellä, niin että ne kuolivat. Piruko naisia joskus näin riivaa? Ainoastaan kupletteja ja soittoa he tahtovat ... sitten hätääntyvät ... lentävät matkaansa, eivät malta odottaa. Siksi he hylkäävät rakkautensa.
Tuskin olivat he ehtineet saada tämän housujutun tyydyttävälle kannalle, kun Frits juoksi erään herran luo, joka seisoi toisten joukossa, lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä. »No, mutta Jumala varjelkoon minua!» sanoi Swart. »Nythän sinä tulet hulluksi, poika! Frits, piruko sinua riivaa?» Mutta Frits ei kuullut, mitä Swart sanoi, hänellä oli niin paljon puhumista vieraan herran kanssa.
Velan perijä näytti. Tänä viime talvena. Mihinkä sinä ne rahat panit. Vitkastellen vastata jurautti Aatu, että hän on maksanut toiseen paikkaan. Mihinkä? Missä se on se maksettu kirja? Poltin. Poltit sinä sen... Piruko häntä lienee opettanut tuon nimensä kirjoittaa töhräämään.
Elämähän tarjoo niin lukemattomia tilaisuuksia ja suuntia, ehtii kyllä vastakin etsiä, valita parhaimman... Yhtäkkiä löysi hän itsensä uudestaan ajattelemasta sitä kuinka paljon Ontrolla mahdollisesti olisi rahoja? Kentiesi on kaksikin sataa ruplaa? »Ja piruko minun käskee sanoa heille kuinka paljon minä siltä oikeastaan saan!» Hän hypähti ylös innostuneena.
Vain en istu ensinkänä, Enkä seiso semminkänä, Ennenkuin sulkani sulavi, Höyheneni lämpiävi. Kaason lämpimän saanta. Piruko tästä piiat otti, Lempo ampui leskieukot, Nokiloita nuohomasta, Karstoja karistamasta? Eikä tuoa kaason syöä, Nuoevaimon nunnostella; Lepillenkö lehmät lypsi, Kannoille muni kananne? Kaason syötäntä.
Puoltamaanko vai vastustamaan kansakoulua on näin lukuisasti paikalle saavuttu?" kysyin taas. "Vastustamaan; piruko vielä tuon maksun niskoilleen ottaa", sanoi mies yrmeästi ja lähti pois, ensin tuikeasti katsoen minua silmiin; näyttipä siltä kun hän pelkäisi, ett'en ole oikein yksimielinen hänen kanssaan kansakoulu-asiassa.
Sten Bjelke, jonka suonissa vuoti monta sataa vuotta vanha aatelisveri, paiskasi kiivaasti pikarinsa Bertelsköldin pikariin, niin että viini siitä maahan läikähti, ja huusi niin, että kaikki sen kuulivat: piruko sinua riivaa, Vähän Beltin vähäinen kreivi, kun et juo! Luuletko meidän suolavettä särpivän? Bertelsköld tyhjensi maljansa sanaakaan vastaamatta.
Kolme kertaa kiertää tohtori vielä sairaan kanssa alasimen ja hokee yhä korkealla äänellä: »Pakene jo paha tauti, loittone luun kolotus, hammastauti Haakertista, kiviä kivistämähän puitten juuria puremaan!» eläkö jomottaa? Aaoa!... aaoa!... on mustalaisen ainoa vastaus. Vai vielä jomottaa ... piruko sillä on, kun se yhä vielä jomottaa... Teen mä taian tehoisamman, teen tuotakin kovemman...
»Sitten Kalenius-hyväkäs vielä!... Piruko minut saattoikin esittelemään juuri häntä asiamieheksi Kilströmin patruunalle!... Jos olisi ollut vaan oikea asiamies kaupungista, herra komeissa turkeissa, ja sitten Kalenius ja Stolt poissa, niin varmaan olisi läpi mennyt!» Niin Mikko mietti.
Vielä jomottaa ... vielä vähän jomottaa... Piruko sillä on, kun se vielä jomottaa... Teen mä taian tehoisamman, teen mä tuostakin paremman... Kävele minun jälessäni. Seppä kierrätti nyt kolme kertaa myötäpäivään ja mutisi samat sanat. Mustalainen seurasi häntä uskollisesti kuin koira, ja hän oli nähtävästi kokonaan antautunut taikurin vaikutuksen alaiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät