Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kaikesta tästä huomaa, että, ehk'en kärsinyt mitään ruumiillista puutetta, olin kuitenkin, niinkuin jo sanoin, varsin yksinäinen ja muilta hyljätty. Tässä vilkkaassa ja iloisessa kodissa ei minulla ollut ainoatakaan, jonka kanssa olisin saattanut leikitellä.
Ehk'en minä koskaan nähnyt. Se on häipynyt muistostain. Kenties se on syntymässä oma äitini ollut vain. Vai lienenkö unessa nähnyt, sun, toisen ihmisen. Kenties sinut kerran löydän, kenties sua löydä en. Mikä viestisi lie: ilo? tuska? Sitä en minä tiedä lain. Mut, varma on: itseni löytää mina voin sinun kauttas vain.
Olen sinua kovin odottanut! Gerbert. Se minua ilahuttaa, merkkinä kuin se ompi siitä, ettäs minua rakastat, ehk'en toisaalta katsoen tahtoisi sinulle matkaan-saattaa ei edes hetkenkään surua!... Onko sinulla nyt tuo avain Anna? Sitä hän kohta kysyy! Haa!... jos... Anna kultain! Mikä sinua vaivaa? Et enää vastaa minulle? Anna. Mihin pitää minun vastata? Gerbert.
Mitä hourin? Mun houria sallikaa! Heit' ehk'en ma koskaan nähdä saa, mut nähdä ma kerran tahtoisin tuon sieluni valkean enkelin, mi kulki jo lasna mun kupeellain mun mieron polkuja polkeissain, hän täälläkin jossain lähellä on, mut haihtunut kalvan katselohon, hän verta, haavoja inhoaa, näät hänen on rakkauden, rauhan maa.»
Ei tuo minun mieleeni ollut siihen aikaan, kun hän tuskin kykeni itseänsä hallitsemaan, vielä vähemmin muita; mutta nyt luulen voivani hänen ta'ata, ja ehk'en minäkään, niin tyttö ainakin sen voi; sillä hänen valtansa kumminkin on suurin. Mitäs siis arvelette, emmeköhän sovittele heitä yhteen? Eihän siihen niin kiirettä ole, mutta en tiedä mintähden asiata toistaiseksikaan jättäisimme.
Ei tee mitään, vaikka minä juoksenkin hakemaan asessoria, virkkoi hän; kyllä minä vielä ehdin lukea läksyni... Ei sillä ole niin kiire. Ei, ei, poikaseni, sinä et saa lähteä luotani, sanoi äiti, puristaen lasta rintaansa vasten; vielä olen tajuissani ... ehk'en enää kohta... Huu, miten minua viluttaa!
"Mitään Glaukon taitoa tosiaankaan, Simmias, ei mielestäni tarvita tämän kertomiseen; mutta todeksi näyttää, että niin on laita, se on minusta vaikeampi, kuin että Glaukonkaan taito siihen riittäisi ; ja osaksi minä ehk'en olisikaan siihen kykenevä, osaksi taas, jospa siihen kykenisinkin, niin luullakseni minun elämäni ei riittäisikään, Simmias, semmoisen puheen pituuteen.
Seuraavana päivänä sanoi koti-lääkärimme, että minussakin oli tuli-rokko, joka niin monta lasta jo oli tappanut. Sekanaisena unennäkönä en muista nyt enään muuta kuin, että päätäni kovin kivisti, ja että kauhea, polttava jano vaivasi minua, ehk'en sen sammuttamiseksi saanut pisaratakaan kylmää vettä, niinkuin sen ajan oivallinen lääke-tiede määräsi.
"Ehk'en olisi tullut tätä niin tarkoilleen ajatelleeksi, jos en olisi huomannut, minkä vaikutuksen se teki Inger-Johannaan, sillä hän tuli kohta hajamieliseksi ja vaipui mietteisin. "Ja kuitenkin pitäisi kysymyksen sydämmemme antamisesta toiselle olla niin yksinkertainen ja luonnollinen! Onko sinulla rakkautta? Kaikesta muusta ei ole mihinkään.
Hynttäntyy ja purjetuuli Hynttäntyy ja purjetuuli Kuulitteko kuulitteko, hyvät ihmiset! Hän oli palkinnut Mattia hävittämään testamenttia Lurjus, heittiö! Minä sinut tapan. MATTI. Olehan vait, ja kuule ensin, mitä sanon. Itse annoit minulle rahaa viinaan ja sitä kun join, tulin humalaan. Ehk'en selvällä päällä olisi siitä Eerolle kertonutkaan, mutta silloin sen tein.
Päivän Sana
Muut Etsivät