Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Bruno, sinä olet mustasukkainen ... mustasukkainen tällaisenkin mitättömän asian vuoksi. Minä olen mustasukkainen kaikelle, mihin sinun katseesi kohdistuu. Mustasukkaisuutesi ilahuttaa minua, sillä se todistaa, kuinka suuresti sinä minua rakastat. Tarvitsetko sinä siihen vielä todistuksiakin?... Voi, Anna, jos sinä...
Ruukinpatruuna kalpeni ja syöksyi vaimonsa huoneeseen. Patruuna oli epätoivoissaan, rouva oli epätoivossaan, koko talo oli epätoivoissaan. Helpommin selviytyi asiasta Bruno Stark, joka vain eroitettiin toimestaan, nimismiestä paikalle kutsumatta, sillä Bruno oli varastanut ja ei ollut varastanut.
Ei, minun täytyy pukeutua ... jotta olisin kylliksi arvokas ottamaan hänet vastaan. Mutta... Jälleen väreili kamala hymy mustalaisnaisen kauneilla huulilla. Olet oikeassa ... hyvästi siksi, elämäni, autuuteni! Hyvästi, Bruno! Mutta ennenkuin menen, Anna, huudahti Bruno, suo minulle suudelma, yksi ainoa suudelma!
Kello on kuusi, sanoi Anna; sinä et saa enää viipyä kauemmin, ystäväni. Se on totta, virkkoi Bruno, nousten lattialta; sinun jalkojesi juuressa minä unohdan, että vuodessa on päiviä ja päivässä tunteja. Se aika on tuleva, sanoi mustalaisnainen, jolloin minä lasken tunnit ainoastaan silloin kun sinä olet poissa, mutta en milloinkaan ollessasi luonani. Voi, Anna!
Mutta tuskin oli kapakoitsija vienyt nuuskan tarkoitettuun paikkaan, kun hän alkoi aivastaa, ja voi Bakkus, minkälaista aivastamista se oli! Terveydeksi! huusi Bruno. Terveydeksi! yhtyivät häneen muut vieraat, nauraa kikattaen. Sehän on atshi.. se on pipp ... atshi!... a ... atshi ... pippuria, herra!... atshi! athsi! tuskaili onneton kapakoitsija.
Hän siis pääsi? Luonnollisesti... G. oli kauan noiden molempien kreivien luona. Lääkärin piti kai tulla vakuutetuksi kreivin hulluudesta? Siitä hän oli selvillä jo ennen tuloaan. Tutkimatta sairasta? Niin ... on tauteja, joita varten tarvitaan lääkäreitä, mutta ei sairaita, huomautti Bruno nauraen. Olet oikeassa, Bruno ... mutta tiedätkö, mikä on tavallisesti tällaisen sairauden loppu? No?
Ja hän, joka rankaisee, rankaisee ainoastaan puoleksi siinä tapauksessa, jos hän ei saa rangaistavalle sanoa, miksi häntä rangaistaan. Voipa niin olla, mutta eihän mikään ole täydellistä tässä maailmassa. Bruno, miten on Kronin laita? Hän istuu siellä missä istuu. Onko häntä jo kuulusteltu? Tietysti. Tiedätkö mitään siitä? Vähän. Mitä sitten?
Tällä oivallisella kaksipiippuisella tuliluikullani, jota taas käyn panostamaan, kuten näet, vastasi mies, minä aukaisen pilkistysreikiä viettelijäsi ruumiiseen, roistoon, joka riippuu tuolla ylhäällä, ja jolla minä toivoisin olevan sata kaulaa sataa hirttonuoraa varten. Jumala syösköön sinut kadotukseen, Bruno, viimeisen hetkesi tullessa!
Minä erehdyin, virkkoi Bruno; viinuri, enemmän punssia! No, jatkoi laivuri, minä tietysti käänsin silmäni sinnepäin, mistä avunhuuto kuului, ja silloin näin erään esineen vierivän alas virtaa ... väliin se meni veden alle, väliin taas seilasi pinnalla ... ja että se oli ihminen, sen minä äkkäsin oitis. Sitten, sitten?
Etkö tahdo tarkastaa aarrettani? kysyi Bruno, vetäen esiin paksun, mustan lompakon, jonka hän ojensi mustalaisnaiselle. Vai niin, senkö sinä kaivoit makasiininlattian alta? sanoi Anna, ottaen vastaan ojennetun lompakon. Niin. Kuinka paljon siinä on? Kaksituhatta riikintaalaria ... kaunis summa ... se lankee kyllä hyvään maahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät