Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025


Emmasi kai hommaa kuin paras pappilan rouva? Näkyyhän ne siellä Karoliinan kanssa parastaan koettavan köyhäin ja kärsiväistenkin kanssa. Työtä mahtaa olla sinullakin yksinäisenä pappina niin suuressa seurakunnassa arvaahan sen varsinkin tämmöisenä nälkä- ja kuolinvuonna. Onhan sitä, välistä melkein näännyksiin asti, sairaiden kanssa varsinkin.

Mutta tämä on kylän poikien kuria koko metku... Arvaahan sen mestari jo siitäkin, kun ne pojat minua kadehtivat.

Kenonen ompeli ja selitti: »Sitä Matikaisen tyttöähän minä aijoin, mutta kun sillä Ihalaisella oli talo, niin se ukko Matikainen tuli väliin ja alkoi siinä hänklättää ja Anna Liisa meni sitten Ihalaiselle... Se saikin vähä ruman miehen.» »Arvaahan senmyönsi Pirhonen. Kenonen yhtyi: »Joo, Heikki! Kyllä sen arvaa... Ja sitten minä aloin ommella ja juoda... Tuoppas tyttö se rässirauta

Lasaretin ovenvartija, tunnettuaan Nehljudofin, ilmoitti hänelle heti, ettei Maslova enää ollut heillä. Missä hän sitten on? Hän on jälleen linnassa. Miksi hän on sinne siirretty? kysyi Nehljudof. No, arvaahan sen minkälaista väkeä ne ovat, teidän ylhäisyytenne, sanoi ovenvartija ylenkatseellisesti nauraen: rupesi välskärin kanssa kujeilemaan, niin vanhempi lääkäri sen sitten toimitti pois.

Arvaahan sen, että ne heikontuvat kun saavat linnassa istua, mutta eikös vaan panna menemään tämmöisessä jumalattomassa kuumuudessa, nuhteli kauppapalvelija jotakuta kääntyen lähestyvän Nehljudofin puoleen. Kyllä se nyt siihen kuolee, puhui itkevällä äänellä vaimoihminen, varjostin kädessä. Paita täytyy aukaista, sanoi postinkuljettaja.

"Levossaan sinä nyt sen näät, sit' ei nyt häiri synkät säät, mut sitä hellit vainen; ma näin sen koetuksissa, tulessa, hallan kourissa, se ain' ol' yhdenlainen; arvaahan, mitä tunsin ma." "Ma näin sen verta vuotavan, näin voittavan, näin sortuvan, mut pettäjää en lainkaan; maill', joita päivä pakeni, viel' urho hyinen taisteli, ja väistynyt ei vainkaan, vaikk' ihan toivo raukesi."

Se oli nimittäin aikoinaan nähnyt ihmismaailman. Arvaahan sen mitä ihmiselämä on hiiren kuulla! Ihmiselämä ja ihmismaailma, se oli jotakin suurta, mahtavaa, käsittämätöntä.

Arvaahan sen, ettei kelvollisen lääkärin kannata olla niillä palkoilla, mitä ahnaat laivayhtiöt maksavat. Oli laivalla lasarettikin, joka samalla teki putkan virkaa. Eräs viinahullu siellä oli selviämässä ja sittemmin muuan toistakymmentä alottava poika, joka meritaudin tuskissa oli etsinyt juomavettä, mutta saanut käsiinsä suuren viinapullon ja, kuten kerrottiin, erehdyksessä tyhjentänyt sen.

No siinä ei auttanut muuta kuin kutsu toisenkin vuoron miehet alas niitä on näes kaksi vuoroa, toiset kun vetää, niin toiset lepää ei muuta kuin kaikki miehet ylös kiskomaan petoa". "No, mikäs siellä oli?" "Ei muuta kuin lohi vaan." Ja nyt oli Nevan lohet kerrassaan voittaneet. Sjöblom parkaa! "Puoli tuntia kiskoi kaksitoista miestä vetkaletta ylös, ja arvaahan sen, miten se reuhtoi!

Arvaahan lukija, näet, ilman sitä kuvaustakin, että asioiden kehityttyä tälle asteelle, täytyy pakostakin »kaikkien saada toisensa», kuten aina viisauden ja järjen alalla: takaa-ajajat saivat omansa, Anna-Liisa Sakarinsa ja Eulaliina sen, mikä hänelle tuleva oli. Ainoastaan niiden Punnitun mökkiin jätetyiden sianporsaiden suhteen ei vielä olla selvillä, saiko jokainen omansa.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät