United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja näkyyhän sitä voineen. Ajatellessaan elämäänsä näinä viitenä vuotena vai lieneekö niitä ollut kuusikin, ei niistä tullut niin lukua pidetyksi ei hän voinut ymmärtää, kuinka ne olivat kuluneet. Viikot ja kuukaudet olivat menneet melkein mitään jälkeä jättämättä, niinkuin tippuu pisara pisaran perästä tuhuttavana sadepäivänä ja putoaa hiekkaan niin hitaasti ja hermostuttavan yksitoikkoisesti.
Niinkö uskotte tekin, uskotteko todellakin niin? kyseli »kauppaneuvos» innokkaana ja katseli rohkeana sitä tummempaa hänen tummiin silmiinsä. Tietysti, näkyyhän se teistä, jos en sitä muuten tietäisikään. Aivan houkuttelevalta se koti ei kumminkaan mahtanut tytöistä tuntua, siksi se oli liian pimeä ja liian musta.
Mitäs minä tämän vasaran kanssa tekisin sillä aikaa? Tärköiteleisit siihen naulan nenään. Eikös se mene tärköittelemättä? ... katso sinä ... noin! Näkyyhän tuo tuonne soluttautuvan. Mutta mitä sinä tuosta naulan kärestä aina maistat, onko se imelätä? Jo se toki on niin imelän luipakkata, ettei kiireessäkään malta olla maistamatta, sanoi suutari ja puraisi ilveellisesti naulan kärkeä.
ROUVA RANK. Me lupaamme, ettemme virka kenellekään mitään. ROUVA AHLBOM. Saat olla aivan huoletta. ROUVA LINDEMAN. No, tunnusta pois. Hän kosasi, ja sinä myönnyit, eikö niin? Niin on, näkyyhän se silmistäsikin. Toivotan onnea! ROUVA RANK. Niin, onnea vaan, onnea, onnea! ROUVA AHLBOM. Onnea saan toivottaa minäkin, sekä tyttärelle että äidille. ROUVA LINDEMAN. He eivät tahdo vielä julkaista
»Ka, tarpeenhan tuo onkin, kun ei ole emäntää talossa», vastasi Erkki. »No, joko sinä Jussi olet mökin puuhasta kokonaan luopunut?» kyseli Susanna taaskin Jussilta. »Mitäpä hänestä enää...» »Enää! Mies parhaassa ijässään.» »Ka, vaan näkyyhän tuo aika kuluvan toisenkin palveluksessa.» »Ottakaahan kahvia!» kehoitti Susanna. »Kiitoksia. Eihän sitä nyt olisi tarvinnut...» »No, Erkki. Ja Katri.
"Ehkäpä sitä lienee tällä kellollakin." "Eiköpä liene." "Woisihan sitä olla tällä kellollakin." "Huonommallakin toki." "Tuo tuntuu minusta joutawalta taikauskolta", sanoi suntio. "Ei se ole taikauskoa ... silloin oli hiisillä paljon isompi walta ... ja näkyyhän jälet", wäitteli kertoja.
"Herran tähden, poistakaa tuo pilvistä pudonnut täti niskoiltanne!" huudahti Charlotte jälkeeni. "Hän ei tuota teille kunniaa näkyyhän maalia sormenpaksulta hänen kasvoistansa! Ja tuo valheellinen teaatteri-kärpänpäärmä! Hyi! Lapsi, teillä on kummallisia sukulaisia: syntyisin juutalainen mummo ja nyt tuo ylen määrin maalattu opera-täti!
Kun ei vahteja kuulunut, lähti joukko vihdoin kiljuen menemään eteenpäin. Sillan toisella puolella oleva murros synnytti uutta naurua... Kun luulevat kakarain touhuilla tällaisia miehiä pelottelevansa! »Pian, pian!» huusi Esa, joka hevosineen oli jo toisella puolen murrosta, »olisihan siitä päässyt, näkyyhän tuosta jo ennenkin yli ajetun.»
Eikö rouva enää tunne tuota hurjaa Mustalais-Simoa. Ai, Simoko se on! En tok' olisi tuntenut.. Kun on niin muuttunut! Näkyyhän se ihminen taudin käsissä muuttuvan. EM
"Jo näkyy kotimajakka", huudahtaa pumppumies vähän ajan takaa. "Näkyyhän tuo jo kylläkin", sanoo perämies. "Ja naisia on rannalla jo vastassa." "On", myöntää Matti. "Heleenakin näkyy olevan. Minä tunnen hänet valkoisesta huivistaan." Luokalla vallitsi hiljaisuus, niinkuin ainakin opettajaa odottaessa.