Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Lukekaat pontevasti", hän sanoo, "nämät sanat 'minua' ja 'minun edestäni. Paina tämä 'minua' sydämeesi äläkä epäile, että olet niitten joukossa, joita tämä 'minua' tarkoittaa; vieläpä, ettei Kristus ole ainoastaan rakastanut Pietaria ja Paavalia ja antanut itseänsä heidän tähtensä, vaan että myös sama armo, joka on käsitetty tähän 'minua' sanaan, yhtä hyvin kuuluu meille ja koskee meihin kuin heihinkin.
Vetäköön häntä se synti Jumalan, suuren, kaikkien syntien anteeksi antajan luokse saamaan ijankaikkisen synnin päästön. Missä synti suureksi tutaan, siinä armo ylenpalttiseksi tutaan". Tämän sanottuaan rovastinna rauhoittui itkustaan juuri kun se lupaus olisi puhdistanut hänen mielestään katkeruuden.
JAGO. Ei auta; se on virka-uran kirous: Ylennykseen vie suositus ja armo Eik' etuoikeus, jonka mukaan toinen Edeltäjänsä perii. Tuomitkaa nyt, Mist' olen velkapäänä maurilaista Rakastamaan. RODRIGO. Ma hänt' en palvelis. JAGO. Oi, huolet' olkaa; häntä palvelenkin Vaan kostuakseni. Me emme kaikki Voi herroj' olla, eikä kaikki herrat Voi uskotuita palvelijoita saada.
Puheesi palkatta ei jääpä ole, jos pääsen päättämähän tietä elon tään lyhyen, joka loppuhunsa kiitää.» Ja hän: »Sen kerron, en siks että maista vartoisin lohdutusta, vaan kun armo niin suuri paistaa sulle ennen surmaas. Tuon olin kasvin huonon kantajuuri, mi koko kristillisen maan niin varjoo, siit' että harvoin hyvä heelmä kypsyy.
Saat röykkeä sä rangaistuksesi; Poiss' armo, sääli nyt on. Hyvästi! Nyt aukealle astukaamme, josta Hyvästi voimme nähdä toiseen rantaan. He, taivaan nimess', eivät rohkene Noin väkivaltaa tehdä vangituille. Seitsemäs kohtaus.
Niin on Väinön laulun taika kuin on Suomen myrsky-aika, kaunis niinkuin kansan tarmo, armas niinkuin taivaan armo; missä kuljen, minne kaadun, tuon ma tunnen laulun laadun. Terve, Eesti, terve, veljet, terve, siskot Suomen sillan, terve, että murtui teljet, päättyi puhde pitkän illan! Taara auta kansaa kahta, jotka kaitsee Suomenlahta!
Ihana impi nousee nyt ja suudellen Puhujan kättä vastailee: "Metsässä kenen luona kyyhky suojan sai, Sen luona saanen minäkin, Sun luokses', ruhtinas, mä riennän turvaton Ja turvan tiedän löytäväin; Mua pelastava onpi armo sydämmen Haukasta sun ja veljesi."
Jumalani, suo minulle armo elää siksi, kunnes tulevat, ja nähdä heidän voittavan!" Yö oli yhtäläinen, kuin edellinenkin. Ainoastaan vähäistä vähemmin epäjärjestystä leirissä. Hienoa sadetta suhjusi taivaasta. Kun päivän koitossa Villon siirsi verhon teltan suulta sivulle, oli vähän lunta vuorien rinteillä. Herttua jo palasi leirin tarkastuksesta.
CATESBY. Täss', armo herra. RICHARD. Herttuan luokse lennä. CATESBY. Kyll', armo herra, mitä kiiruimmin. CATESBY. Suvaitkaa, kuningas, mun ensin tietää, Mik' armonne on käsky herttualle. RICHARD. Niin, oikein, Catesby; käske, että oiti Hän kokoo voitavansa sotavoiman Ja kohtaa mua heti Salisburyssä. CATESBY. Ma lähden. RATCLIFF. Suvaitkaatte ilmoittaa, Mit' on mun tekeminen Salisburyssä.
Koko illallisen aikana Armo, Juliaan katsoessansa, aina ravisteli päätään, siten nuhdellaksensa häntä tuosta äärettömästä varomattomuudesta, että hän meni myöhään ulos ilman saaliansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät