Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


«Hän, sun miehes murhamiesi,» «Huomenna jo mestatahan;» «Vettä leipää sinä syöden,» «Iäkses jäät vankilahanOi laupias Isä, armahda! Ympärilleen Agnes katsoo: Onko järkens' ennallansa? Sanan kuulee, ymmärtääkin, Ei siis viel' oo suunniltansa. Oi laupias Isä, armahda! Mut min kuuli miehestänsä, Tuntuu oudon-ilkeällen; Se vain selvää, ett'ei suoda Hänen mennä kotiin jälleen.

Teki mieleni jo levätä; mutta karvakinnas näkyi taas rautaovesta ja partasuu huusi: 'ylös, ylös maailman ullakkoon Yrjö, ja vie pyttys' kanssa!" "Astuin vielä askeleen, ja armahda sitä melua, joka syntyi!"

He nyppii hänen turkkiaan, Hän silloin kättä nuolee vaan; Sit' armahda, ken ilkeissään Käy mökkiin pyrkimään. Ja jos ties' Musti, että ken On ollut paha lapsillen, Hän kursaamatta niskahan Käy häijyn veitikan. Mut äiti park' on lohduton, Kun itse leivän puutteess' on Ja näkee Mustin näljissään Vanhoilla päivillään.

Hyväluontoinen mies tiesi silloin saaneensa seitsemän päivää viikkoon, sillä hänen herransa oli siinä asiassa taipumaton, ja Jumal' armahda sitä pensastoa, joka ei ollut mallinmukaisesti leikattu, sitä polkua, joka ei kulkenut supisuoraan päämaaliaan kohti tai sitä puuta, joka ei ollut juuri siinä, missä sen oli oltava.

Me huutakaamme kaikkein korkeimmalta Se neuvo, jot' ei ihmis-äly keksi. Kuin kevätpäivä kukkakentälle, Min elämään on houkutellut se, Baal sinuun katseen laupiaan nyt luo; Sa rukoukses hälle ilmi tuo! Baal, kuule lastas, armahda ja auta! Ma juurruin sinuun, niinkuin kallioon Puu joskus juurtuu.

Herran vihan täytyy tulla maan päälle, kun sellaisia helvetillisiä rikoksia tapahtuu. Peittäkää kasvonne, heittäytykää maahan, huutakaa, että vuoret kaatuisivat teidän päällenne. Voi, se on kaikki turhaa. Tuomiopasuunan pauhatessa vuoret halkeavat, maa avaa povensa ja Hän on itse näkevä koko teidän pahuutenne. Voi, pian on jo myöhäistä huutaa Kyrie eleison ... Herra armahda meitä!

Ei ne vähään heittäisikään ... kyllä ne ottaa osaavat, kun kerrankin saavat ... on ne semmoisia susia! Vaan pääsisihän tuosta sillä lailla edes rahallaan. Jottako muuten västinkiä? Miksipähän oikeus sen katsoisi ... sitä ei tiedä edeltäpäin kukaan. Kyllä se sen siksi katsoo ... ei ne armahda ... niillä on kaikilla vanhaa vihaa ... on ne semmoisia advokaatteja!

"Me olemme kuin savea ruukuntekijän kädessä," kuiskasi mummo äkkiä. "Mitä me olemme, mitä on elämämme ja kaikki ylevyytemme?" Oihkaseva ääni kuului hänen rinnastansa. "Mutta sinä olet meidän isämme ja me olemme sinun lapsesi; armahda meitä kuin isä armahtaa lapsiansa!" Hän vaikeni taas.

Ja nyt veisattiin seuraava virsi: Nyt jos kuulet ääntä Herran, Synnin orja, herää kerran! Herää synnin unesta! Muista, muista kurja aina Mikä velka sua painaa! Et voi sitä suorittaa. Mut nöyrtyen Ja katuen Nyt lankee Herran etehen. * Ja viimein mieti vaaraasi, Jo kavahda, lyö rintaasi: Oi Isä, mua armahda!

Hän minut, uhalla murhan, Kanssansa sotihin kiskoi. Armahda, sulava seppo! Nouse tuosta! Käy vapaaksi! Tuiro nousee, syrjäytyen nolona. Joukko haaskattu, hajalla, Lyömist' ei enempi siedä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät