Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Vielä muutamia koivujakin oli portaitten viereen pistetty ja latvat kauniisti yhteen sidottu, sillä nyt oli juhannusaatto, ja huomenna torpan tytön, nuoren Annin, piti ensi kerran Herran ehtoolliselle pääsemän. Annin isä ja äiti istuivat portailla odottaen tytärtänsä kotiin pappilasta.
"Ei, mutta minä tarkoitan sitä, että te..." ja Lauri nolostui yhä enemmin. "Mitä niin?" "Että aamulla, kun teidät näin..." "Niin mitä sitte?" "Niin minä tulin sanoneeksi teille jotakin..." Kirkas puna lensi Annin kasvoille, mutta hän, niinkuin neitoset aina, osaavat sen jälleen poistaa, kun tahtovat. Hän sanoi huolimattomasti: "Mitäs te sitten sanoitte?"
Katriinalla ei olut aikaa odottaa siksi, kuin puut suuriksi kasvaisivat, ja kun hän, Lentsin, Annin ja Fallerin lesken seurassa meni kotiinsa päin, huusi Maisu kyökistä vielä heidän jälkeensä: "Katriina, varo vaan, kun tulevalla kertaa meille tulet, ettet saa kummin virkaa". Tämmöinen nyt on kertomus Morgenhalden Lentsistä ja Annista.
Tyhjältä ja kolkolta tuntui Holpaisen huone seuraavana päivänä; kaksi henkeä oli yhtä aikaa joutunut pois, äiti ja pikku Anni. Hellu pelkäsi aittaa, jossa pikku Annin ruumis oli; hän teki pitkän kierroksen joka kerran, kun meni siitä ohitse liiteriin puita hakemaan. Ja pimeässä jos täytyi ulos lähteä, hän vapisi kuin lankavyyhti.
Sentähdenpä hänen silmänsä enemmän tavallista teroittuivatkin heihin ja tuli katsoneeksi ketä he olivat. Rovasti näki nyt Annin tulevan sieltä ja varmaan tiesi poikain tulleen häntä vastaan, niin nyt rovasti nähtyään Annin tulevan kiirehti hänen kimppuunsa saamaan tietää ketä ne pojat olivat, olivatko ne koulupoikia, vai muita kulkijoita.
Suorastaan sanoen: minä en tee Leijonan Annin miehen hyväksi mitään, jonka täytyy rahalla ostaa vaimonsa hyviä sanoja". "Entäs jos teidän veljenne poika kuolee?" "Sitte hän arvattavasti haudataan". "Ja mitä sitte lapsista tulee?" "Sitä ei kukaan tiedä mitä lapsista tulee". "Onko veljenne poika tehnyt teille mitään pahaa?" "En tiedä mikä syy hänellä olisi minulle pahaa tehdä".
"Kuulithan jo, ett'ei Kasperi saa sinun kirjojasi enään nähdäkään, sitä vähemmän repiä, siitä selvästä syystä, kun Kasperin täällä ollessa ei oteta kirjoja käsille ollenkaan." "Eikö Annikaan saa minun kanssani kirjoja lukea?" "Kun Kasperi ei ole vaan täällä, niin saatte Annin kanssa lukea kirjoja vaikka kuinka paljon."
"Ei olisi pitänyt noin suoraa päätä sanoa hänelle, mitä unta minä näin. Paha onkin sanoa sellaista nuorelle tytölle, jota tuskin vielä tunteekaan." Aamiaisen jälkeen kohtasi hän Annin yksin. "Neitini," yritti hän puhumaan ja pysähtyi, sillä kaksi taivasta näkyi jälleen. "Herrani?" vastasi toinen. "Te olette luultavasti ... hm..." "En ole ensinkään hm."
Se ei tapahtunut minkään koston vuoksi, vaan se tuli sulasta huomaamattomuudesta, kun Lents monesti aterialla oltaessa ja Annin kertoessa jotain, sanoi ikäänkuin unesta heräten: "
"Jumalan tähden", huusi Olga, "minä en woi enkä tahdo häntä nähdä." Iwonen nousi seisalleen, meni owea kohti, kiersi awaimen kahdesti ympäri ja pisti sen powelleen. "Nyt menkää, jos tahdotte", sanoi hän Olgalle nauraen. "Woi, woi", huusi Olga puoli nauraen, puoli itkien, ja heittäysi pian herwotonna Annin syliin. Paroni.
Päivän Sana
Muut Etsivät