Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Muistatko, että olet pienenä poikana otettu meille ainoastaan kasvatettavaksi, ja että mieheksi tultuasi saat mennä avaraan maailmaan, mihin mielesi tekee ja jalkasi vie? Andrei. Tuota en olisi luullut sinun sanovan. Olenhan tehnyt työtä isällesi palkatta siitä saakka, kun hiukankin kykenin. Mitä olisi tämä talo ilman minutta?
Muistakaa, ei kukaan saa kirjoittaa hänen anomuksensa alle. *Edelliset, Kosmin, Wasjka, Matti, Vouti, Liisa, Mari, Anni, Andrei, Kansaa.* Kosmin. No, tahdotteko kirjoittaa paperin alle? Talonpojat. Emme! Kosmin. Se, joka tietää, missä karannut vanki on, ja sen heti ilmoittaa, hän pääsee kaikesta siitä edesvastauksesta, minkä alle muut joutuvat. Huttunen. Tuota... Juvakka.
Iivana seisoi veikeänä, hymyili leveästi, makeasti, ryyppäili pullonsuusta ja katsoi koko ajan, hyvän tovin katsoikin Andreihin. Aikoi kai jotain iloisaa sanoa. A, entäs, alkoikin hän äkkiä ja hymyili: entäs, Andrei, arvaatkos, mihin minä?... Menossa mihin olen? Hän katsoi pullo kourassa ja hymyili yhä laajemmin.
Mutta jos Roponen pian tulee kotiin, niin emme saa leikkiä laisinkaan. Andrei. Ei hän kotiin tule ennenkuin puoliyön aikaan. Antaa tyttöjen vielä ommella. Matti. Niin, no ommelkoot sitten. Mutta näin ei tässä istumaan ruveta. Laulakaa, tytöt! Liisa. Kellä tässä on aikaa laulamaan? Matti. Sinulla justiin! No, aiota pian tahi ... tahdotko pamppua? Liisa. Sinä olet aina sen pamppusi kanssa.
Herrani kuoli, ja isännäkseni tuli hänen nuorin tyttärensä. Kun tämä sai kuulla, että oli päätetty päästää kaikkialla orjat vapaiksi, vapautti hän minut jo ennen manifestin julistusta, ja niin olen nyt kulettanut luuni tänne. Matti. Onko orjuuden lakkautus jo päätetty? Audotja. Niinkuin sanoin. Ettekö te sitä vielä tiedä? Andrei. Ei siitä täällä vielä mitään tiedetä. Juhana.
Koskaan ei hän nimittäin ollut lähtenyt metsästämään ilman Dubrovskija, joka oli tottunut ja hieno koirientuntija sekä erehtymätön ratkaisija kaikissa metsästykseen kuuluvissa kysymyksissä. Palvelija, joka oli ratsastanut Dubrovskija hakemaan, palasi, kun jo istuttiin ruo'alla, sekä ilmoitti, että Andrei Gavrilovitsch ei ottanut korviinsakaan käskyä eikä tahtonut palata.
Tänne tulee heti paikalla kylän ukkoja keskustelemaan tärkeistä asioista. Andrei. Vaikka olenkin uskonnoltani teille vieras... Roponen. Voi, veikkonen! Ei nyt ole aikaa sellaisiin. Toisen kerran, toisen kerran juttelet sitten. Mene nyt sanoinaan Marille, että hän tuokoon tänne pullon viinaa ja vähän »sakuskaa». Andrei. Harmillista! Ei anneta edes loppuun puhua asiasta.
Minä istuin syvissä mietteissäni, kun äkkiä Saveljitsh keskeytti minut. "Kas tässä, hyvä herra", sanoi hän, näyttäen minulle kirjoitetun paperin. "Katso nyt, olenko oman herrani kannustaja ja koetanko kylvää eripuraisuutta isän ja pojan välille". Minä otin paperin: se oli Saveljitshin vastaus isäni kirjeesen. Se kuului sanasta sanaan näin: "Herrani Andrei Petrovitsh, armollinen isämme!"
Kosmin. Kuka siellä? Andrei. Johan vanki on karannut. Kosmin. Mitenkä? Andrei. Vahti on poissa ja vanki on karannut. Vouti. Mitä tämä on? Missä vartia on? Mitä sinulla on täällä tekemistä? Kosmin. Mi mitä tämä nyt on? Andrei. Herra! Minä tulin teille ilmoittamaan, että näin karanneen vangin tuolla maantiellä. Kosmin. Minne on sitten vartia joutunut? Vouti.
Kyllä olen kuullut isäni siitä puhuvan, mutta ei hänkään luullut sen niin pian käyvän. Matti. Vai päätetty! Voi kumminkin sitä riemun päivää, jolloin vapaiksi herran vallan alta pääsemme! Andrei. Silloin ei herra saisi meiltä veroa kiskoa eikä päivätöitä vaatia. Matti.
Päivän Sana
Muut Etsivät