United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tilojen omistaja ei itse puuttunut maanviljelykseen, vaan antoi sen kokonaan vuokramiesten ja tilojen viljelijäin huostaan, jotka valtiolle menevien ulostekojensa ohella maksoivat tilanomistajalle veroa ja osinkoa talojen eri tuotteista, alkaen jyvistä ja heinistä, voihin, erilaisiin teurastuselukoihin, kananmuniin, kanoihin, pellavaan ja muuhun sellaiseen asti, sekä tekivät kaiken sen lisäksi vielä määrätyn summan päivätöitä.
Hän kiskoi minulta liiallisia veroja, vaati laittomia päivätöitä ja hakkautti väellänsä maahan suuren osan talon metsää. Mutta kun ei hän tällä kaikella voinut kukistaa minun vastustustani, niin ilmoitti hän vuoden 1654 sotamiesten otossa minun, sanoen minun kuuluvan hänen alustalaisiinsa, ja minä otettiin ilman muita mutkia sotamieheksi.
Kyllähän kreivi tarvitsi rahoja ja yhä enemmän rahoja nyt niinkuin ennenkin, mutta onneksi oli hänellä muitakin tulolähteitä kuin Mainiemi, jotenka kirkkoherran rukoukset ja mestari Pietarin tiedonannot saivat toimeen sen, että hän heltyi luopumaan suuresta osasta päivätöitä ja muita läänitysrasituksia, jotka siihen saakka olivat kovin raskaasti painaneet Mainiemen alustalaisia.
Milloin oli siellä joku Matti, jota kutsuttiin kasakaksi, milloin joku Taavetti, jonka piti tulla maanantaina mökkinsä puolesta päivätöitä tekemään, milloin taas joku Liisa tai Mari, joilta tiedusteltiin eivätkö ottaisi piiaksi ruvetaksensa.
Vasta niin, vaan kyllä se ehkä on jo liian myöhäistä. Melkein se sitä lienee, sanoi isäni vähän naurahtaen. Pian olin minä täydessä reilassa lähtöä varten ja hevonen oli valjaissa pihalla odottamassa. Vierimän ukkokin sattui olemaan meillä juuri samana päivänä, sillä hän oli päivätöitä maksamassa. Kun ukko sai kuulla, että minua viedään kouluun, huudahti hän: Ohoh! vai kouluun. No, sehän hyvä on.
Minun täytyi ottaa vähän jyviä Renkalalta, kun en päässyt uutisiin ei muilla ollut tähän aikaan liikenemään, tarvitsevat siemeneksi vanhansa, eikä Renkala ottanut rahaa, ottaa vain päivätöitä, ja niitä saan nyt tehdä niin monta, että kyllä ne jyvät maksamaan tulevat. Mutta mitäs köyhä rikkaalle voi, häneen täytyy turvata, kun on puute, vaikka sitte kuinka kiskoisi, ja kyllä kiskookin.»
Te tiedätte itse, ett'ei koko paikkakunnalla ole niin varakkaita talonpoikia kuin moni teistä. En ole koskaan liikoja veroja teiltä ottanut, enkä liikoja päivätöitä vaatinut. Vääryyttä en ole koskaan tehnyt. Jos olenkin ollut ankara, olette minua siihen aina te itse pakoittaneet. Tuolla rautaoven takana istuu teistä yksi, mutta hän onkin rangaistuksensa täydellä syyllä ansainnut.
He eivät olleet konsanaan tehneet vero- eikä päivätöitä; niillä suurilla mullistuksilla, joita Steinin laatima laki muutamia vuosia takaperin oli saanut aikaan talonpoikaissäädyn keskuudessa, ei heihin ollut mitään vaikutusta, ja kun edellisenä keväänä oli kuninkaan sotakutsu kulkenut ympäri maan, olivat he ylpeinä kuten herraspojatkin astuneet vapaaehtoisten jääkärien riviin omine hevosineen ja omine aseineen, vaikkapa sentähden olisi täytynyt viedä markkinoille viimeisetkin siemenjyvät.
Hän pilkkasi armottomasti sitä, joka hänestä oli turhaa ja naurettavaa. Hän ei järjestänyt päivätöitä, eikä huolinut maan tavoista. Hän ei ketäkään pelännyt. Mitä pelko oli, sen oli hän unohtanut ylhäällä vuoriloilla; samalla rohkeudella kuin hän siellä oli seisonut keskellä raivoovia luonnonvoimia, seisoi hän joka-päiväisessä elämässä täällä alhaalla.
Katsos, jos tuota halla panee, niin isännälle ei tule mitään hyötyä, kun päivätöitä on kovin vähän. Ei kaiketi siinä tule mökkiläisellekään. No se ei kuulu siihen asiaan. Kuuluupahan, jos ymmärrät. Ja jos panetat kolme, niin en tee kolmatta. No olkoon sitten kaksi, vaan yksi viikko talvella hevosen kanssa. Sen nyt saat inttelemättä. Ja maantie. Sitä en rupea tekemään.