Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Mutta meidän lapsemme kanssa sillä ei ole mitään tekemistä! Sinä tosin olit hiukan alakuloinen, mutta terve, sielultasi ja ruumiiltasi terve. Ja minä tunnen sellaista voimaa ja sellaista elämäniloa, että vaikka hän olisi kivi, niin hänessä täytyisi ruveta virtaamaan se sama, mikä minussa itsessäni virtaa. Ja minussa virtaa rakkaus Sinuun ja luottamus tulevaisuuteen!
"Niin, rakas sisareni; olen kuullut hyviä uutisia ja pahoja uutisia, mutta en Labeosta mitään. Mutta sinä olet niin alakuloinen, etten tohdi sanoa mitään. Tule", ja hellästi tarttuen hänen käteensä astui hän pylväskäytävää kohden. "Helena, luuletko, että jaksat kuulla, mitä minulla on kerrottavaa?" kysyi hän, kun he seisoivat siellä yhdessä.
AGNES. Sen tekevät monet muutkin kuin sinä, luulen minä. Tuure on siis välistä alakuloinen? SIIRI. Alakuloinen! Ei, niin vaarallinen ei asia ole. Jospa hän vain ei mietiskelisi niin hirveästi, Onko sinunkin miehesi tapana AGNES. Mietiskelläkö? Ei, siitä pulasta minä kokonaan vapautan hänet. No, kuinka sinä selviydyt taloudenhoidossa? SIIRI. Oo, mainiosti, varsinkin siitä asti, kun Liisa tuli.
Muutamaa viikkoa myöhemmin lähti Katariina rouva tulevaisen vävynsä ja molempien tyttäriensä kanssa suurella, perinpohjaisella prameudella matkalle Tukholmaan, ja ensin Turkuun, jossa piti viivyttämän siksi kunnes se laiva tulisi valmiiksi lähtemään, jolla oli tilattu sijaa. Margareetta oli alakuloinen, hän ei ollut Maunosta mitäkään kuullut.
"Oi jospa jo olisi huominen päivä!" huokasi kapteeni itsekseen ja ihmetteli Koskelan Kallen "hyvää päätä" ja muistin terävyyttä. Satoi ja ilma näytti olevan harmaata sumua aivan täynnä. Muutoinkin vallitsi vaunuissa raskas ja perin alakuloinen mieliala. Silloin tällöin rasahti vain joku sanomalehti; kuului puoliksi pidätetty huokaus; muuta ei mitään.
Hän kysyi minulta, mitä tahdoin päivällisiksi. Minä tunsin, että taas olin Englannissa, ja olin todella aivan alakuloinen Traddles'in puolesta. Hänelle ei näyttänyt löytyvän mitään toivoa. Minä käskin nöyrästi vähän kalaa ja paistia ja seisoin valkean edessä, miettien hänen maineettomuuttansa.
Sanotaan, että teillä on täällä kesällä jonkinmoinen aurinko. Kuunne on inhoittavan alakuloinen. Se tekee meidät kaikki kalpeiksi kuin peikot. Jos ei teillä olisi noita mustia kutreja, olisitte marmoripatsaan näköinen. Suotteko minun järjestää niitä
Samassa hän katosi näkymättömiin ja samassa älysi Kaaprokin, mistä kautta hän osaa kotiansa, toisin sanoen pois metsästä... Niin, mutta siitä pitäin on hän yhä ollut alakuloinen". "Katsos tuota!" virkkoi Rietu, oltuaan kotvasen aikaa ääneti. "Mutta mitenkäs tuommoinen metsän tyttö saattaa sillä tapaa loitsia kristityn ihmisen? Ja eihän Kaapro totellut tyttöä?"
Kuinka hän vastasi Karoliinalle, kun Karoliina kysyi, silloin kun minä menin Naimin häihin: »Miksi on Antero niin alakuloinen?» Hän vastasi ihmeellisesti, vaikka minua silloin jo rakasti: »Minun on niin sääli sitä Anteroa, ettei hän saanut Naimia.» Ja hän hoiti minua sitten kuin sairasta, kun sieltä palasin. Hoitiko?
Mistä hän oli saanut sen käsityksen, että rouva oli alakuloinen ja surunvoittoinen? Ja mikä siinä oli, joka muistutti jostain toisesta? Aamiaisen aikana koetti hän saada sitä selville, aivan itsetiedottomasti. Ja kun Elli kerran meni astiakaapilleen ja otti sieltä jotain, pää pöytään kääntyneenä, selvisi se hänelle. Sehän oli se sama tyttö, jota hän eilen illalla haasta tullessaan oli ajatellut.
Päivän Sana
Muut Etsivät