Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Tehdään nyt semmoinen sopimus, että ne neljäkymmentä markkaa jäävät minun hoitooni, ja poika myös. Sitte on avioliittomme siveellisellä pohjalla. Suostutko Kaapro?" "Pidätkö harjakaiset?" "Vaikkapa!" "No, annahan sitte olla! Minä käyn kutsumassa Esa Huttusen ja Taskis-Villen tänne."
"Tarkoitukseni ei ollut häiritä teitä elinkeinonne harjottamisessa eikä riistää teiltä kylläkin kallista aikaanne. Tahdoin vain huomauttaa pienestä epäjohdonmukaisuudesta alkuperäisessä vaatimuksessanne, joka " "Kuule, mikä sinä oikein olet, hullu vai viisas? Tiedätkö edes nimestäsi?" "Tiedän kyllä, ja jos ette katso sopimattomaksi, voin sen sanoa teillekin. Minä olen Kaapro Jääskeläinen."
Jos kahvia tahtoo Amerikkaan mennessään juoda, on paras ottaa mukaansa omat kahvit ja kahvineuvot. Ikävä tulee muuten. Kovalla huudolla ja melulla vietiin kullekin linjalle lähtijät eri juniin. Meitä oli ainoastaan 5 Anchor-linjalle kuuluvaa: Liena ja Kaapro, kaksi maalaria ja yksi kirvesmies, kaikki Helsingistä. Muutaman vaunun sivusta avattiin ovi eri osastoon, johon hyvin mahduimme.
Kaiketi oli hän tottunut antamaan Mahdille tämmöisen liehkan kapakasta kotiin, sillä Mahdi lienee ollut kovempiluinen mies kuin minä. Kotiin tultuamme oli meillä seuraava keskustelu: "Meidän avioliittomme ei ole ollut siveellinen, Kaapro hoi!" "Eipä oikein, sillä tuntuu siltä kuin en olisi ihan terve nyt tämän kotimatkan jälkeen." "Se on ollut vaan lihallinen yhteys eri sukupuolten välillä "
Oli viileä ilta helteisen päivän jälkeen. Rinnassani alkoivat aaltoilla vastalaineet. Mitä hittoa sinä meinaat, Kaapro? Oikeinko olet tosissasi? Niinkö äkkiä se sellainenkin ahven kävi koukkuun? Vastaan tuli poikajoukko kansanjuhlasta, laulaen että kangas helähteli: "Silloin ma tyttöjä hyväilen, Kun ei ole muita töitä: Pyhänseutuna kyläilen Ja laulelen pitkin teitä." Peijakkaan pojat!
Näin perustettiin uudestaan Kaapro Jääskeläisen perhe-elämä ja sitte sitä myöhemmällä Esan ja Villen kanssa yhä mahtavammaksi rakennettiin. Kertomus koskee nuorenlaista miestä, jonka elämän tehtävä oli saavuttaa parrallensa pituutta siihen määrään, ettei likitienoilla kukaan kykenisi hänen kanssaan siinä suhteessa kilpailemaan.
Siitä juohtui mieleeni tuo meidän Kaapro kun sille ei lapsenakaan kelvannut aseeksi muu kun vasara. Sillä se pieksi ja räikytti kaikki palasiksi mitä eteensä sai. Ja mikä työ oli saadessa vähääkään lukemaan, mutta kylläpäs pajassa kului aika. Ja nyt on kaksi vuotta ollut toisella luokalla ja kuuluu sanoneen Kustaalle ettei hän lähde enää kouluun, vaan sepäksi hän rupeaa.
Kerran niin sitä isä haastoi läksi Kaapro metsään pähkinään. No, älähän huoli. Metsään mies meni, mutta sielläpä eksyikin; joutui näet semmoiseen paikkaan, ett'ei enää takaisin osannutkaan. Kyllähän hän siellä kävellä kierteli sinne ja tänne ja jos jollekin haaralle myöhään yöhön asti, mutta tielle ei osannut.
Tietysti on minun, niinkuin muidenkin ihmisten, myöhemmin monessa asiassa esim. raittius- ja naiskysymyksessä täytynyt muuttaa mielipiteitäni ajanmukaisemmiksi kuin miltä ne vanhemmissa jutuissani tuntuvat, mutta en ole niitä sentähden enää ruvennut repostelemaan. Ymmärrättehän itsestänne, että »aika aikaa kutakin». Terveeks' vaan! Se sama Kaapro.
Samassa hän katosi näkymättömiin ja samassa älysi Kaaprokin, mistä kautta hän osaa kotiansa, toisin sanoen pois metsästä... Niin, mutta siitä pitäin on hän yhä ollut alakuloinen". "Katsos tuota!" virkkoi Rietu, oltuaan kotvasen aikaa ääneti. "Mutta mitenkäs tuommoinen metsän tyttö saattaa sillä tapaa loitsia kristityn ihmisen? Ja eihän Kaapro totellut tyttöä?"
Päivän Sana
Muut Etsivät