United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vihdoin kertoi Esa Huttusen eukko kuulleensa, että Jääskeläisen Liena oli aikonut lähteä Sudaniin Kaaproa etsimään, eikä ollut Huttuskakaan virkkanut mitään siitä, että voisi sen löytää likempääkin. Sitte jonkun päivän perästä oli Esa Huttunen torilla kuullut, että Liena varmasti oli lähtenyt matkalle. Vapunpäivän saimme rauhassa viettää.
Se on tämmöinen: Kaapro Jääskeläisen Protesti sitä aikaa vastaan, joka ei uskalla toivoa, ei rakastaa, ei innostua. Oi, kielo vieno nuokkuu, hymyy; hui, liero hieno maassa lymyy. Versoo kielo kukaties... Vaikka usein kalamies lieroja turpeesta suinailee, ah, liero värjyen uinailee, nahkasiima, rusohuul'... Hynttäntyy ja purjetuul'.
Sentähden vastasin kohteliaasti: »Sehän se on papin panema nimi mulla.» Vieras otti poveltansa sanomalehden, joka näytti minusta hyvin tutulta. »Tietekö herra Jeskeleinen, Te on haukunut anopit tesse? Tietekö herra Jeskeleinen: mine myös kutsutan anoppi?» »En minä mikään herra ole. Eikä ole koko Jääskeläisen suvussa herroja muitakaan, jos minusta ei ehkä tule.» »Mine on anoppi, kuuleko Te?»
Näin perustettiin uudestaan Kaapro Jääskeläisen perhe-elämä ja sitte sitä myöhemmällä Esan ja Villen kanssa yhä mahtavammaksi rakennettiin. Kertomus koskee nuorenlaista miestä, jonka elämän tehtävä oli saavuttaa parrallensa pituutta siihen määrään, ettei likitienoilla kukaan kykenisi hänen kanssaan siinä suhteessa kilpailemaan.