Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Ja kun he näitten sanain jälkeen, kuutamon kirkkaassa valossa, katsoivat toinen toisensa silmiin, silloin ajattelivat molemmat itsekseen, että sydämmen hyvyys, joka loistaa esiin kasvojenuurteesta, tekee toki kaikkein kauniimmat niinkuin rumatkin kasvot täydellisesti kauniiksi, ja yksikään maalari ei voisi tätä kaikkein kauneinta kauneutta kuvailla, vaikkapa hän ymmärtäisikin kirkkoenkelejä maalata.
Siksi isäntä kysäsi kotiin päästyänsä, oliko Kalle siellä kotona käynyt. Kului päiviä, niistä tuli viikkoja ja kuukausia, mutta Kallea ei nähty Laukkalassa eikä missään; hän oli kadonnut kuulumattomiin. Kallen katoamisesta ajattelivat ihmiset yksi yhtä, toinen toista.
Ja kun hän kehoitti heitä uskomaan »Karitsaan», ei kenenkään päähän pälkähtänyt pitää hänen työtään orjan työnä tai hänen elämäänsä orjan elämänä, mutta monet ajattelivat omaa kohtaloaan, jonka määränä oli kuolema.
Sielun ääni on tuttu jokaiselle; Mooseksen, Platonin ja Miltonin suurin ansio on mielestämme se, etteivät he antaneet mitään arvoa kirjoille ja perintätavoille eivätkä sanoneet, mitä ihmiset, vaan mitä he itse ajattelivat.
Niinpä vallitsikin yleinen tyytyväisyys oleviin oloihin. Muutos mielissä vanhasta uuteen oli tapahtunut äkkiä ja vapaehtoisesti, myöhemmin siihen oltiin jo totuttu ja sitä siedettiin ja tulevaisuus väikkyi valoisana niille, jotka sitä ajattelivat.
Kun nuo molemmat herrat palasivat, näytti kapteenska pelonalaiselta ja Maria, miksi sitä voisi kutsua, "kummalliselta". Se oli selvää, että molemmilla oli jotakin sydämessä ja että he molemmin kiistelivät tottumattomuudesta, salata sitä, mitä he ajattelivat. Sitä ei tavattu siinä perheessä. Kuitenkaan ei kestänyt se kauan, kun jo kapteeni itse keskeytti äänettömyyden ja puhui poikansa kanssa.
Ja he päättivät äkkiä kukin itsekseen lähteä matkustamaan takaisin Berliniin. Niin ajattelivat he, ja niin tapahtui myös kuin he ajattelivat. Samana iltana olivat he jälleen Berlinissä, ilman että toinen heistä sattui näkemään toista. Ainoastaan kun Frits astui ulos vaunusta, luuli hän näkevänsä jotakin keltaista loistavan vastaansa. Hän katsoi tarkemmin, ja mikä ilo!
Ja se oli vain pieni murtoluku niistä miljooneista, jotka tekevät työtä, siksi kuin kaatuvat, ylläpitääkseen elämää, jota he eivät ole pyytäneet, vaan jota he kiroavat. Mitähän kaikki nämä ajattelivat kuullessaan kaikesta siitä hyvyydestä, josta meidän tulee kiittää?
Oli aivan luonnollista, että he noin ajattelivat ja noin luulivat; koulunystävät ymmärsivät heitä hyvin ja menettelivät sentähden sävyisästi ja ystävällisesti saadakseen heidät vähitellen vakuutetuiksi asiansa oikeudesta, siitä että tieto on suurempi rikkaus kuin kaikki maailman kulta ja hopea.
Muutamat ajattelivat joulu-ukkoa, mutta kuinka joulu-ukko sopisi kuninkaaksi juhannusiltana? Ja sattui, että heillä kaikilla oli kova nälkä ja silloin he valitsivat yksimielisesti voileivän kuninkaakseen. Vikke näytti hyvin hämmästyneeltä, mutta hänellä oli suu täynnä voileipää, eikä hän voinut vastata. Niin, voileipä huudettiin kuninkaaksi, ja sitä kannettiin riemukulussa niityn ympäri.
Päivän Sana
Muut Etsivät