Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Vai niin, sanoi vieras omituisella äänen painolla, vai on siis kreivistä tullut loppu, ja mistä sen tiedät? Mistäkö tiedän? matki mies änkyttäen, sillä öinen ilma näkyi sekoittavan hänen päätään sen sijaan, että olisi sitä selvittänyt. Mistäkö? Sen sanon sinulle tuossa paikassa, Juppiter tai Posidonius, vai mikä nimesi lienee, sillä jumaliahan me kaikki olemme. Mistäkö?
Voi, taukoa jo, sa rinnan polte, rauhoitu, sydän poloinen, onhan turva turpehessa, armo kirkon aidan alla, toivo tuonelan tuvissa. Lyhyt on tie, joka vie kautta surun laakson, iankaikkinen on autuus, joka tuolta puolen lastaan hohtaa... Miksi valvon vielä, vaikka jo levon aika on, miksi sieluni taistelee, vaikka öinen rauha kaikkialla vallitsee. "Mä silmäni nyt suljen, O Isä taivainen.
Jo henkäys tuon saa mieleni rikkaaks kaipuussaan; vain katse, ja kirkastuu sydän öinen!»
Tuonen lehto, öinen lehto! Siell' on hieno hietakehto, Sinnepä lapseni saatan. Siell' on lapsen lysti olla, Tuonen herran vainiolla Kaitsea Tuonelan karjaa. Siell' on lapsen lysti olla, Illan tullen tuuditella Helmassa Tuonelan immen. Onpa kullan lysti olla, Kultakehdoss' kellahdella, Kuullella kehräjälintuu. Tuonen viita, rauhan viita! Kaukana on vaino, riita, Kaukana kavala maailma».
Tukeuttava savu ympäröi hänet, viholliset olivat sytyttäneet saunan tuleen. Pimeä oli öinen taivas, kuu ja tähdet olivat kadonneet, mutta Ampialan harjun töllistä levisi kamala, punertava valo avaruuteen. Palavia tuohia lenteli ympäri ilmassa, kunnes viimein katto putosi ja sitte kaikki näytti vain sammuvalta roviolta.
jos ihmiskuntaa painaa ikisynkän hädän yö, jos vapauslaulun kultaan ja leipään se myö, jos jäähtyy sydän nuori ja tuskattomaks jää, hyvän ihanteet kun kaikki jo maailmasta häivähtää, niin silloin tarttuu lujaan hän kellon nuoraan vaan, ja hurjasti, peikko, käy soittelemaan, ja öinen kello kauhea jo heilahtelee, ja jo särkyy koko mailma ja juurtaan myöten raukenee.
Jaa, koko sinä hetkenä, kuin minä horroksissani reessä istuin, tuntui se häijy vaimo uneksivassa mielessäni niinkuin öinen painajainen. Kuningas Salomo ja Jesus Sirach ovat muinen kuvailleet millinen paha vaimo on; nyt olen minäki saanut siitä jonkunlaisen tiedon. Tosiaan onkin se mieleeni, ettän olen hakenut pois täältä.
Hän olisi kaivannut ystävällistä sanaa, mutta hän ei saanut sitä. Monta päivää häntä vaivasi ikäänkuin painajainen näiden juhlien jälkeen. Mutta sitten se äkkiä puhaltui pois, hävisi kuin öinen sumu kirkkaan päivän valossa. Anni, näet, saapui takaisin joululomalta. Yhtä iloisena kuin ennenkin, ei monta vertaa iloisempana vielä.
Kun kauan tapahtumaa ihmeellistä Ma olin miettinyt, niin läksin vihdoin Luo suuren tietäjän ja tiedustin, Mist' oli tullut öinen ilmestys. Hän tutki kauan, useasti kulki Lävitse tulen, käärmeen sisuksia ja lintuin lentoa hän tarkasti Ja lausui sitten: Tuntemattoman Vaan suuren hengen tahdon sinulle Isäsi haamu ilmoittanut on. ASARIA. Tuo suuri henki, herra kuningas, On Israelin pyhä Jumala.
Hän risut roiskivat tuleen heittää Ja puhaltaa, Ja punaliekit loimuten, Luovat vienoon tenholoistoon Sirot, hehkuvat kasvot Ja hienot, valkeat olkapäät, Jotk' kainosti kurkistaa Hamppupaidasta karkeasta, Ja pienen, näppärän kätösen, Mi liiviä paulaa kiinteämmin Hienon vyötäreen. Mut äkkiä aukee uksi, Ja sisään astuu kulkija öinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät