Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
»Niin minä vain sanon että...» uudisti muori. Lindblom käski muorin pitää suunsa kiinni. »Mitä varten? Minä puhun, minä, ja minä tahdon puhua. Minä olen ollut emäntänä...» »Suu kiinni!» ärjäisi nimismies. Esan katse kohosi penkin loukosta. »
Hän ei ymmärtänyt miksi haava oli niin pahan-laatuinen. Hän ei ollut lyönyt kirveen terällä, vaan vasaralla, mutta hän oli tehnyt sen voimalla semmoisella ett'ei hän itse sitä aavistanutkaan. Kauan pidätetty viha oli tässä lyönnissä ilmautunut, samaten kuin silloin kun hän puita halkaisi. Mitä on tapahtunut? ärjäisi Wapun korvaan ääni, joka saattoi hänen verensä hyytymään.
Ja stenofoniin hän uutisen tuon ärjäisi: »Kummitus toimistossa!» Ja vartoi nyt vihanhurmiossa, miten sihteeri vastaan-ottais sen. Mut sihteeri palasi puhelimesta ja istui vanhalle paikalleen, ei mitään merkkiä romantisesta, hän vaipui vain yhä realiseen, hän puhui Porvoosen, Raumalle, Poriin, hän heitteli pinkkoja paperikoriin, mut nähnyt ei vierasta vieläkään.
Mutta yht'äkkiä juolahti taas hänen päähänsä, että hänen vaimonsa kenties tarvitsi apua ja ettei varmaan kukaan voinut hoitaa häntä, ja silloin lähti hän juoksemaan takaisin huimaavaa vauhtia. Kun hän saapui kotia, tuli häntä vastaan hänen puutarhurinsa, jolle hän huusi: No? Mies ei uskaltanut vastata mitään. Silloin kreivi miltei ärjäisi: Onko hän kuollut?
Ei, minä lataisin vanhan ratsupistoolini kahdella pienellä luodilla, pistäisin sen herrani käteen ja sanoisin hänelle: tässä on minun vaimoni ottakaa hänet, mutta ensin ampukaa minua otsaan; silloin on kaikki niinkuin olla pitääkin. Se on koiran uskollisuutta eikä vapaan miehen! ärjäisi vihastunut vanhus. Ja mokomalle orjalleko minä annan tyttäreni! Mutta ... olkoon niin.
Herra, minä en juossut, peräydyin vain hyvässä järjestyksessä! ärjäisi postimestari, ja hänen viiksiensä kärjet kohosivat melkein kuin vanhan talonkissan turpakarvat, kun se yht'äkkiä näkee nälkiintyneen juoksukoiran keittiössä.
Piiatkin sieltä jo kurkistelivat ja hätäilivät, mutta kuitenkin teki mieli joka kerta kuunnella, miten herra hevosiaan kuritti. Renki seisoi peloissaan ovella eikä osannut mitään. Mutta kun herra toi varsan ulos tallista, oli renkikin vähällä saada osansa. Mitä sinä siinä noljotat, häntä koipien välissä? Vedä reki tänne tai saat samasta varresta! ärjäisi hänelle herra.
Tuopa on liian hurjaa! ärjäisi Adelsvärd ja alkoi jyskyttää talon lukittua ovea. Turhaan. Vastapäisessä talossa vedettiin muuan kaihdin varovasti syrjään vanhahko, yöpukuinen nainen pisti päänsä puoleksi näkyviin. Kuuletteko? huusi Adelsvärd. Mitä tuolla on tekeillä? keitä siellä asuu? eikö sinne pääse auttamaan?...
Kun Mikko pelkäsi, että toisetkin seuraavat sen esimerkkiä, otti hän revolverin käteensä ja ärjäisi: Jos askeleenkaan yritätte pakenemaan, niin siinä silmänräpäyksessä olette läpi! Nyt jäivät kaikki vapisten seisomaan ja niitten joka jäsen värisi kuin virrassa. He rupesivat kohti kurkkuaan itkemään ja rukoilemaan, ettei lasten ja vaimojen tähden heitä vangittaisi.
Ja sitten ... mitä sinä, moukka, sinne suu auki töllistelet! ärjäisi hän muutamalle talonpojalle, joka häntä katseli, mutta nyt säikähtäen vetäytyi syrjään, sitten tahdon minä paljon paremman saunoittajan kuin viime vuonna. Hyvähän se oli. Kylän pullehin emäntä. Vanha akka oli. Nyt tahdon Annikin, sen tytön, joka on orjana talossasi. Kovin on nuori vielä ja toiselle luvattu... Sen parempi.
Päivän Sana
Muut Etsivät