Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Vaan ei täällä kauvan eletä, Ei päälle tämän päivän, Jos ei vaan poikia laiteta Kihloja kylään viemään. Siis laita pojille naiminen Niin pian, kuin he täyttää Viis vuotta päälle kymmenen, Jos kohta pieniksi näyttää. Ei sitte puutu pitoja, Jos muutoin onni seuraa; Voi tyhmät pojat jotk' ei nai, Piiatkin teille nauraa. Miks ette liiku liukkaammin Näin aika asioissa.
LINDH. Vai niin, ja mistä syystä? ROUVA LINDH. Huoahtaen merkitsevästi, hiukan katkerasti. Kai siitä syystä, mistä kaikki muutkin ihmiset ovat kääntäneet meille selkänsä. LINDH. Koettaa naurahtaa ja olla huoleton. Piiatkin! Mainiota! Kai se on »kansalaiskatkismuksen» huoneentaulussa niin käsketty. Hauska nähdä, että jalot opetukset lankeavat hyvään maahan. Soittaa telefoonia. Poliisimestarille.
Eikä kauan viivy, ennenkuin rouvakin sinne hupenee, ja pian ovat piiatkin perässä ja talo autiona. Kanarialintu vain häkissään pyrähtelee ja on herennyt melun tähden laulamasta. Kaikki ne, joilla on jalat, ne nyt rantaan rientävät.
Ne ovat varmaankin menneet kylälle tanssiin, rengit niinkuin piiatkin, sanoi hän vähän hämillään naurahtaen. Kuinkas nyt sitten ? Ei se mitään tee, minä kyllä saan hevosen riisutuksi, kun te vain pääsette sisään. Ajatelkaa, jos he olisivat vieneet avaimetkin mukanaan... Sitten kai täytyisi meidänkin lähteä tansseihin. Eipä tarvitsekaan ... täällä onkin verannan avain seinän raossa.
Katri tuli ensin vähän hämilleen; pian sai hän kumminkin siksi rohkeutta että sanoi: "Parempihan pienempää summaa on maksaa kuin isompaa, aina vaikeampihan se köyhän on maksaa kun summa suureksi karttuu." Maisteri nousi seisomaan, heitti kahvikupit pöydälle ja huusi: "Joko tässä piiatkin rupeaa minua konkurssiin vaatimaan?
Ei sitte puutu pitoja, Jos muutoin onni seuraa; Voi tyhmät poiat, jotk'ei nai, Piiatkin teille nauraa. Kas nyt mä tahdon tanssia, Jos suinkaan kengät kestää. Nyt mieleni on marssia, Jos ei vaan vanhuus estä. Myös nuorten halu herääpi, Kun viulun äänen kuulee, Ja naurusuulla näkeepi, Ett' vanhat tanssiin tulee.
Hänen miehensä olisi tahtonut häntä tulemaan, mutta hän sanoi täytyvänsä mennä järjestämään jotain ruokasalissa. Anna nyt sen olla, kyllähän ne piiatkin. Mutta hän kiiruhti ulos. Hän tunsi tarvetta olla yksin, eikä hän nyt millään muotoa olisi voinut mennä maata, ennenkuin hänen miehensä olisi nukkunut. Hän hiipi puutarhaan ja sieltä omaan rantaansa.
Piiatkin sieltä jo kurkistelivat ja hätäilivät, mutta kuitenkin teki mieli joka kerta kuunnella, miten herra hevosiaan kuritti. Renki seisoi peloissaan ovella eikä osannut mitään. Mutta kun herra toi varsan ulos tallista, oli renkikin vähällä saada osansa. Mitä sinä siinä noljotat, häntä koipien välissä? Vedä reki tänne tai saat samasta varresta! ärjäisi hänelle herra.
Munkkiniemen piiatkin olivat tulleet kaupungin kirkkoon ja istuivat käytävän toisella puolella, ja keittäjätär julmisteli ja mulkoili silmiänsä mamselin ja hänen piikansa puoleen. Tämä ei jäänyt asian-omaisilta huomioon ottamatta.
Hiiviskeli kuumassa päivänpaisteessa, kädet esiliinan alla, katseli ovista ja ikkunoista sisään ja kun ei muuten nähnyt, nousi varpailleen ja kurkotti kaulaansa... Ka, kun on kukkia ikkuna täynnä ... ja tuolla on seinä täynnä kirkkaita astioita ... enemmänpä on siinä kuin pappilan kyökin seinällä, vaikka paljonhan on sielläkin ... kyökki kai mahtaa olla tämäkin... Ei yhtään ihmistä näkynyt ... kummapa se on, että saavat piiatkin näin pitkään maata ... kun päivä jo on aamiaisissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät