Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
"Te kuulette, Taavi!" sanoi nimismies. Taavi oli seisonut siinä synkeänä ja miettivänä, nyt kohautti hän olkapäitään ja lausui: "No oli minun seurassani toinen mies, mutta ei se Joppi ollut!" "Aha!" virkkoi Varmanen tarkistuen. "Miks'ette sitä heti sanonut?" "Koska en voinut uskoa, että minua oikein toden perään tässä pidetään murhamiehenä, niin en huolinnut niin tarkkaan kertoa", vastasi Taavi.
Hän heräsi puoli valveille, katsahti pelästyneesti Henrikiin ja sanoi: Mitä se oli? Ei mitään, ei mitään, olet varmaan nähnyt unta, sanoi Henrik hiljaa hänelle. Aha, pani Uuno ja nukkui taas, pari kertaa rauhallisesti nielaistuaan. Mutta seinän takaa kuului taas jotain sanoja, joita Henrik ei eroittanut Uunon kanssa pidetyn välikeskustelun tähden.
En ollut sitä huomaavinanikaan, vaan ajattelin itsekseni, että »aha!» Menin kuin meninkin illalla ulos, mutta ylioppilaskokoukseen en mennyt, kävin ostamassa pussillisen makeisia ja tunnin perästä tulin takasin. Hän oli poissa. Tyttö tuli jo eteisessä vastaani naureskellen ja kertoi, että hän oli kyllä aavistanut viekkauteni.
Arvelin mennä rantaan asti, koska järvellä näkyi viiva niinkuin veneen vana ja Hovilaista odotin kotiin kalasta, mutta kuu vedin kellon taskustani, näin että se oli lyömällensä kymmenen, jonkatähden katsoin ajan jo myöhäiseksi ja käveltyäni sitten vähän matkaa edestakasin polulla, menin kotiin". "Aha, päätättekö varmaan että järvellä vene oli kulkenut?"
"Tämä näyttää pahalta, mutta me luotamme kaikki Suetonioon. Aha! minä ymmärrän Labeo on siellä. No, kyllä minä luulen, että hän kuitenkin eheänä palaa. Nämät barbarilaiset tekevät tavallisesti suuren rynnäkön ja antavat sitten pilkota itsensä pirstaleiksi." Burrhus kohteli Cineasta likeisen ystävän tavalla.
Ihan kokonaan Wolodkan kynsissä. Siitähän syystä se teidän sotamieskin rukkaset sai. Juuri Wolodkan käskystä. Annan tietysti pitäisi tuosta loukkaantua, eikä hän sisartaan muutoinkaan voi kärsiä, mutta ei puhu mitään! Niin on kuin olisi noitunut, lempo! Ja Annan on näetsä hauska ajatella: ähä, muka, Eulampia, ylpeä olet ikäsi kaiken ollut ja minkälainen sinusta nyt on tullut! Voi ... voi!
"Heti, sire. Herra Isabey on tuolla ulkona nukkeineen." "Aha, niitä meidän pitää heti nähdä. Tuo hänet sisään." Sisään astui mies, joka nähtävästi oli juuri tullut pitkältä matkalta. Hänellä oli kainalossa suuri vasu. "Siitä on kaksi päivää, kun minä lähetin teille sanan, herra Isabey." "Kuriiri tuli eilen, ja siitä saakka minä olen ollut yhtä mittaa matkalla Pariisista."
He olivat raudoissa, me vapaina. Katua kävellessäni hehkui mieleni ilosta, kun näin olevani pahantekijäin sekaan syyttömästi luettu, niinkuin hänkin, se suuri mestari. Säälittelin vaan vaimoani, jolle ehkä vanginvaatteet tuntuivat raskaammilta kuin minulle. Ajatukseni pyrähti vallattomaksi ja vähän ivallani mietin: Aha! viekottele vielä hihhulien kokouksiin! Vaimonihan minut sinne ensin yllytti.
Salmeeni oli sanonut, sen kaikki tiesivät, ettei Renkelin Heikki heiniä vie, heinännoutajat saavat selkäänsä. Renkelissä tuumattiin miten heinät saataisiin kotiin. Jussikin oli kuullut Salmeenin uhkauksen ja sanonut: Aha minä olisin heinännoutajain joukossa, niin jumaliste vietäisiin heinät kotiin.
LEONTJEV. Aha, aha, suomi minjä ei vjelä unhotama, suomi, suomi, kaagshe. Katsahtaa tutkivasti Tyyni ja Anton Leanderiin: Mutta sanoga, minjä vissi ei tulemas hjuvä aiga, a? TYYNI LEANDER. Kuinka niin? Ei suinkaan, herra Leontjev... ANTON LEANDER. Tehke nin hyve, tehke nin hyve... LEONTJEV. Nu mite vast, yystevät, yystevät! Sanoga va suora. Nu ei soovi, nu minjä tuulemas huomena toisen kerran, a?
Päivän Sana
Muut Etsivät