Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Kun hän seuraavan kerran lakkasi soutamasta ja kääntyi katsomaan eteensä, näkyi saaren rannassa, kallioita ja metsää vasten, ihan jo selvästi punasia ja valkosia ja muunvärisiä pilkkuja, sekä savupatsas nuotiosta. Aha, siinä ne ovat, sanoi Henrik, asetti melkein ympäri kääntyneen veneen jälleen vanhan merkin mukaan, ja taas alkoi soutaa.
Voi, kuinka surkeaa! Miten monta ammuitte?" "Heti ensi tunteina luullakseni seitsemän laukausta. En ampunut vialliseksi ainoatakaan lintua. Mielestäni olin murhannut kylliksi, ja senjälkeen olin vain muuten mukana." "Aha, tunnustittepa sentään murhanneenne." "Eipä kieltoni taitaisi paljonkaan auttaa. Olen huono asianajaja. Mutta ampuahan minun täytyi.
Ja jos Holman hovista tulee herroja taikka narreja, niin ajakaa heidät ulos tuosta veräjästä!" Aha! Kustaa II Aadolf oli jo ehtinyt ryhtyä varokeinoihin pappenheimiläisiään vastaan! "Olenko minä neidin mielestä herra taikka narri?
"Aha, vai niin, sinäkin olet yksissä neuvoin tyttäresi kanssa; kaunista, kaunista! noh, tehkää sitte miten mielenne tekee, mutta tyttäreni annan kelle tahdon," pomisi Tommi. "Niin, teiltä minä pyydänkin Leenan vaimokseni; rakas metsänvartija, minun asemani on nyt semmoinen, että voin kunnollisesti tytärtänne elättää; ja teitä lupaan pitää kaikessa kunniassa kuin omia vanhempiani."
LIINA. Mutta jos sattuisi tulemaan vielä toinenkin kosia? HEISKANEN. Jopahan tuli? Mitä joutuvia, eihän niitä semmoisia niin vain kuin pussista tipahtele. LIINA. Niinkö luulette? HEISKANEN. Aha, jo tulivat. Menen heitä vastaan. Ole nyt vain iloinen ja ystävällinen. LIINA. Kyllä! Kyllä isä. Iloinenpa todellakin olen, sillä tiedänhän Antin olevan lähellä.
Pauhaavan joukon rynnätessä sisään oli paksu mies jo rypistää kulmakarvansa ja nousi jo istualtaan, mutta huomattuaan, mitä väkeä sieltä tuli, myhähti vaan ja kielsi huutamasta, koska viereisessä huoneessa muka paraillaan makaa metsämies. "Mikä metsämies?" kysyi pari henkeä yhdestä suusta. "Hovin herra." "Aha."
"Aha, vai niin!" arveli Olli, ja meni naurussa suin sivulle. Ja kun pastori tuli kirkkoon luettamista varten, niin havaitsi hän pojat kirkon seinuksella opettelemassa jotain laulua, jonka Olli oli sepittänyt, ja jota hän tavaili heille nuotin mukaan. Pastori vilkasi vihaisesti poikain puoleen; mutta ei puhunut mitään.
EEVA. Mitä ja kuinka ja koska te olette saanut tietää? KARIHAARA. Minun silmäni on yhtä tarkka huomaamaan rakkauden asiat kuin kompassineula raudan. Minä näin, kun te vaihdoitte silmäyksiä. ANNA. Aha, jopa joutui Eevakin kiinni. EEVA. Ei vielä lähimaillekaan. KARIHAARA. Minä tunnen tuon pikkuliinan, joka on teillä kädessänne. Minä olin mukana, kun hän tuollaisia osti.
Kysymys. JUHANI. Et tietänyt, armas äitimme, mihin kurjuuteen synnytit kerran seitsemän pientä nalliaista. TIMO. Ethän tietänyt. JUHANI. Oi jos nyt kerran vielä ryyppäisimme, valoittaisimme pullosta viimeisen pisaran. Tuossa, Tuomas, ryyppäise ja anna käydä. TUOMAS. En huoli sinun viinastasi JUHANI. Aha, haha! joko nyt on unohdettu kaikki Jumppilan Jallit ja Kuninkalan saarnastuolit?
Aha, rouva Inger Gyldenlöve odottaa teitä? Inger Gyldenlöve? Niin, täällä taitaa olla se joku ? Sanokaa, oletteko te talon väkeä? Minä? Niin, kyllä sikäli, koska tästä illasta olen Inger-rouvan vieraana. Vai niin? Minäpä luulen, että meillä nyt on kolmas ilta Martin-messun jälkeen? Kolmas ilta Martin ? Niin, aivan oikein. Tahdotteko päästä linnanrouvan puheille heti?
Päivän Sana
Muut Etsivät