United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puukko sattui käymään jalkaan ja teki vähäsen haavan. Nyt olikin syytä ja hyvä todistus. Silloin näytti asiani olevan sillä kannalla, ettei vähillä selviä, kun äiti tuli kouran täysi varpuja toisessa kädessä ei isojen asioitten aikana piisanneet pirtissä olleet kuluksi pieksetyt vitsat. Tuli säihki äidin silmistä, kasvot olivat vihasta punaset.
*Bas*. Ei, hyvä herra, ei käy tinkiä läksyjänsä. Sensori ... tuo vitsat! *Friman*. Lukenut minä olen ... mutta en läksyäni. Sinusta tulee joko tavattoman hyvä mies, Friman, tai tavattoman suuri konna. Sinun itsesi se on valittava, ja suokoon Jumala, että valitsisit sen, joka parempi on. Tällä kertaa annan sinulle anteeksi suoran puheesi tähden. Käy istumaan ja lue maanantaiksi kaksi läksyä.
Tyttö taivutti syrjään matalalla lerpottavat puunoksat molemmin puolin käytävää, jota he kulkivat, ja piti niitä kiinni ojennetuin käsin, kunnes Boleslavkin yletti tarttua niihin; muuten olisivat vitsat huiskahtaneet vasten hänen kasvojaan.
Jopa uni uumuttaapi, Kiinni silmäni sitoopi. Suuni sulkea pitäisi, Vaan en saata vaiti olla, Kun juovat Jumalan viljan, Syövät syntisten tavalla, Eivät piä Luojasta lukua, Varo kaikkivaltiasta, Eikä estä esivalta. Eikä kovat kuritukset, Rangaistukset raskahimmat. Ei estä vihaiset vitsat, Eikä jaksa jalkapuutkaan, Vaikk' on hirmu hirsipuussa, Julma pölkky pyövelillä.
Miehet nähdessään hänen hätänsä ottivat metsästä suuret vitsat ja sitten toisella vitsalla hartiain ja toisella reisien kohdalta sitoivat hänet tankoon riippumaan ja kantoivat kolmisen tuhatta askelta kaukana olevalle tulelleen. Siellä he ensi työkseen riistivät häneltä kengät ja päällimmäiset vaatteet ja päiväpaisteen ja tulen lämpymässä alkoivat hieroa jäykistynyttä ruumista kaikilta puolilta.
»Herra Jeesus!», siunasi Lapin emäntä kämmentä lyöden ja päätään heiluttaen. »Kuule, Liisa!» Ja sen tien meni äitinsä ulos ja palasi piiskakimppu kädessä. »Jeesus siunaa vitsat, että lapsesta tulisi hyvä ihminen», sanoi äiti nöyrästi rukoilevalla äänellä niinkuin aina, kun hän ryhtyi kurittamaan. Liisa tiesi, että nyt ei ollut enää mitään muuta toimitusta, kuin että ryhdytään piiskaamaan heti.
Ylistys sinulle! Sa nyt ja aina Pitaalin kruunu uskovaisiis paina! Nyt heitä vastaan! RUNOILIJA. Terve, arvo Timon! MAALARI. Viel' äskettäisin jalo isäntämme. TIMON. Näenkö kerran kaksi kunnon miestä? RUNOILIJA. Kun, hyvyyttänne usein kokeneina, Pakonne kuulimme ja että teistä Luopuivat ystävät nuo kurjat raukat. Nuo, joiden kiittämättömyytt' ei riitä Kurittamahan kaikki taivaan vitsat!
Mutta kolmatta kertaa ulos lähtiessään ottaa otso vaimonsa syliinsä ja kantaa hänet ulos pesästä asettaen hänet vähän matkan päähän kannon nenään istumaan. Mutta kun ei uskalla vaimo katsoa kontion kuolemaa, niin peittää silmänsä esiliinallaan. Ja siitä on tullut tapa, ettei nainen saa katsoa otsoa ja otson tappajia. Entä vitsat? kysyi vouti.
Stepan! mene ja tuo minulle hyvä ja tuores koivun oksa. Odottakaa, isä, minä kerron kaikki. Minä juoksin tänään pihalla, ja sisareni Maria Kirilovna aukasi ikkunan, ja minä juoksin sinne, ja sisar pudotti vahingossa sormuksen, ja minä kätkin sen koloon, ja ... ja ... tämä keltanaamainen poika tahtoi varastaa sormuksen. Vahingossa pudotti, ja sinä tahdoit kätkeä... Stepan! mene tuomaan vitsat.
Eihän se tahtonut käydä laatuun, mutta isäntä neuvoi häntä, ett'eivät vitsat saaneet kiertyä kurille ja ett'ei puuvärkki saanut tulla koiran kaulalle j.n.e. Häävejä ei niistä tullut, mutta kumminkin tuli kaksi kärryhäkkiä sinä iltana Jaakolta parannetuksi siihen voimaan, että ne hyvästi kelpaisivat huomenaamuna käyttää kärryille. Niin alotti Jaakko palveluksensa.