United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
KERTTU: Mutta ennen kuin me kilistämme, sallikaa minun sanoa teille jotakin: viinissä on myrkkyä. GRANSKOG: Sen parempi. Mutta minä tunnen erään toisen lauseparren, joka sanoo: viinissä on totuus. KERTTU: Minä pyydän, älkää laskeko leikkiä, herra arkkitehti. Se on totta mitä minä sanon. GRANSKOG: Minä uskon sen. Maljanne! KERTTU: Ettekö pelkää? GRANSKOG: En.
"Ka, Risto. Tuhat tulinen, kun en sitä tuntenutkaan, kuinka sinä nyt olet niin viinissä vaatteissa?" "Ainahan niitä vaatteita löytyy, kun tosi tarve tulee", vastasi Risto rehevästi. "No, mitä sulla on asiaa nyt Risto?" "Tuota, minä arvelin kysyä, tuota tuota, ottaisitteko minun rengiksi?" "Rengiksi! no, joko sinä aijot ruveta työntekoon, ja mitä työtä sinä osaat?"
Heiluvaa lattiaa lentää neito ja nuorukainen, silmät hohtavat tummina toin'toisensa edessä, povet nousevat ja laskevat, huulet yhtyvät lentävän silmänräpäyksen suloinen säihkyvä hetki, veri tähtien välkettä taas lentää hohtavaa heiluvaa salia, sydän valuvana kultana. Miksi himmenevät silmät verhotuiksi? Rinnassa välkkyy kuin viinissä, jonka kalvossa maljan kultaiset reunat välähtelevät.
Pää kun selviää, Sydän kirveltää, Kunnes suitsuvi Niinkuin helvetti. Ken moittii, sano, ken, Jos viiniss' uiskelen? Maailma tukehtuis Ja ain' ois tomuinen, Jos viinissä ei uis. Ken moittii, sano, ken, Jos syöksyn tulehen? Kun viin' ei puhdistaa Voi saastaa sydämen, Sen liekit kirkastaa. Näin vuoroin uiskelen Ja syöksyn tulehen: Mä viinissä vaan uin Ja lemmen tulehen Mä syöksyn päin ja suin.
Ei juolahtanut kenenkään mieleen, että ne papit, jotka luulevat leivän ja viinin muodossa syövänsä Kristuksen ruumista ja verta, todella syövätkin hänen ruumistansa ja juovat hänen vertansa, mutta eivät palasissa eivätkä viinissä, vaan sillä, että pahentavat »niitä pienimpiä», joiden kaltaiseksi Kristus oli itsensä tehnyt, vieläpä riistävät näiltä korkeimman hyvän ja saattavat heidät kovimpiin kärsimyksiin, himmentäessään ihmisiltä sen onnen ilmoitusta, jonka hän oli heille tuonut.
No, onko mielestäsi mitään syytä olla mustasukkainen. Mutta kas tässä, ota vielä tämä pala, minä olen sen itse paistanut öljyssä ja valkoisessa viinissä, öljymarjat ovat tuoreita. Horn laski pois kiikarinsa.
Hän nousi tämän jälkeen vuoteelleen istumaan, otti käteensä pikarin ja kääntyi markiisin ja suurimestarin puoleen: "muistakaa mitä sanon, ja kuninkaalliset veljeni vastatkoot maljaani Cyperin viinissä: katoomaton kunnia ensimäiselle ristiretkeiliälle, joka keihäällä eli miekalla Jerusalemin portille kolkuttaa; ja häpeä ja ikuinen kunniattomuus jokaiselle, joka siitä aurasta kääntyy, johon hän kerran on tarttunut".
Maltappas, kuinka sinä olisit onneton? Kerrohan. Kerron toiste, sanoi d'Artagnan. Toiste! ja minkä vuoksi toiste? senkö vuoksi että luulet minun olevan juovuksissa, d'Artagnan? Muistappas tämä: minun ajatukseni ei ole koskaan niin selkeät kuin juuri viinissä. Kerro siis vaan, minä kuuntelen pörhössä-korvin. D'Artagnan kertoi seikkailunsa rouva Bonacieux'in kanssa.
No toitteko rahat, jatkoi puheenjohtaja kelloansa katsoen. Toin. Entä sitten? kysyi puheenjohtaja. Sitten hän taas otti minut luoksensa, sanoi Maslova. No kuinka te sitten annoitte hänelle viinissä pulveria? kysyi puheenjohtaja. Kuinkako annoin? Kaasin viiniin ja annoin. Miksi annoitte? Maslova huokasi raskaasti ja syvään vastaamatta ensin mitään.
"Kuinka sinä nyt olet niin viinissä vaatteessa ja silmäsikin niin puhtaana etteihän sua tunnekkaan enään Risto?" Risto, kun nyt oli saanut asiansa selville Tuovilassa, lähti viuhtomaan aika kyytiä takasin isänsä luo.