United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Miksi yritänkään muuta peliä kuin arpanappuloillaKlodius mutisi itsekseen, »tai miksei yhtä gladiaattoria voi lyijystä valaa?» »Hyökkää, Sporus! Nyt, Sporusroskajoukko huohotti, kun Niger äkkiä pysähtyen oli heittänyt verkkonsa ja taas epäonnistunut. Hän ei ollut tarkoin laskenut aikaa Sporuksen miekka leikkasi syvän haavan hänen oikeaan reiteensä.

Ve'etähän, vennotahan, pyyetähän, pynnetähän: ve'etähän pitkin vettä, pohetahan poiken vettä. Saa'ahan vähän kaloja: kiiskiä kirokaloja, ahvenia ruotaisia, särkiä sapikkahia; ei saatu sitä kaloa, kuta vasten nuotta tehty. Sanoi vanha Väinämöinen: "Oi on seppo Ilmarinen! Lähtekämme itse tuonne, kera verkkojen vesille!" Läksivät urosta kaksi, veivät verkkonsa vesille.

Hänen ajatuksissaan poltti, ja hän alkoi pelätä, että hänen viisaasti laskettu verkkonsa sattuikin väärin päin. Sillä hän se oli toimittanut Iisakin sairaan Kero-Pietin viereen... siinä ensin vakuuttaakseen syyttömyyttään Niilo Iisakin kuolemaan... ja saadakseen saarnamiehen puhumaan Juhanin ja Hannan naimisesta, josta piti tulla heidän ikuisen ystävyytensä merkki...

Ne ahvenanmaalaiset, joilla oli jotakin leikkaamista, olivat sen unohtaneet, kalastaja oli verkkonsa jättänyt, paimen karjansa.

Seuraavana päivänä odottivat kaikki kiihkeimmällä jännityksellä lankaveneiden palajamista: niillä oli kolmen neljän tunnin matka soudettavana. Rejer oli satakin kertaa saaren ulkosivulla vaaleansinisillä lokinsilmillään katsomassa, eivätkö he tulisi. Sieltä kääntyi hänen katseensa ehdottomasti sille paikalle, mihin hänen verkkonsa olivat heitetyt.

Tarvitsivatko he sanoja ilmaistakseen, että he rakastivat toisiaan! Pyydystäjä saa karanneen lintunsa jälleen kiinni ja heittää verkkonsa uutta saalista varten. Esittämässäni kertomuksessa tapahtumat kulkevat nopeasti ja peräkkäin kuin näytelmässä. Minä kuvaan aikoja, jolloin tarvittiin päivä tuleennuttamaan hedelmiä, jotka muuten vaativat vuosikausia.

Heti kun hän oli puhunut loppuun, polki hän maata, ja maa avautui hänen jalkojensa juuressa ja tuo jättiläishenki katosi tietymättömiin. Kalastaja hieroi silmiään tullakseen vakuutetuksi siitä, että hän oli valveilla, mutta kun hän yhä edelleen näki moniväristen kalojen uiskentelevan järven pohjassa, niin hän laski kiireesti verkkonsa veteen.

Asia numero neljä, jatkoi kreivi Bernhard. Neuvoskunta on miltei pantu viralta, kiitos olkoon sen pienen kolahduksen, jonka aatelittomain ylpeys sai kädestäni. Tuo niin sanottu isänmaa on pelastettu ja tuo niin sanottu vapaus voi olla tyytyväinen. Tähän sameaan veteen on moni kalastaja verkkonsa heittävä.

Kalastustapa on siis hyvin yksinkertainen; varmaankaan ei siten ainoatakaan kalaa saisi kiinni, jollei niitä löytyisi niin runsaasti. Kyllä täytyy kalastajankin taitavasti heittää verkkonsa, ja niin tarkkaa silmää, kuin hänellä pitää olla, ei saakaan vähällä harjotuksella. Genezaret'in järvessä löytyy ainakin kolmellaisia kaloja. Yleisimpiä ovat n.k. Paavalin kalat, joilla on suomukset.

ANNA-MAIJA. Lieneeköhän tuo vielä toden perään kosioinutkaan, ennenkun nyt vasta. LIINA. Nyt vasta! Joko Aatami on taas heittänyt verkkonsa apajalle? ANNA-MAIJA. Koht'sillään, koht'sillään. Varo vain itseäsi Liina. Hi, hi, hi, hii! LIINA. Sen kyllä teen! ANNA-MAIJA. Kohta se Aatami tulee tänne puhemiehen kanssa sinua "tervehtimään." LIINA. Rukkaset on jo valmiina. ANNA-MAIJA. Ettäkö rukkaset?