United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Hyvä», Lydon sanoi kääntyen mennäkseen ulos, »Jumalten kiitos, ettei minun tarvitse kamppailla leijonan eikä tiikerin kanssa. Sinäkin, Niger, olet miellyttävämpi vastustaja kuin kumpikaan noista.» »Mutta silti voin olla yhtä vaarallinen», gladiaattori virkkoi rajusti nauraen, ja kuulijat, jotka ihailivat hänen jänteviä jäseniään ja ylvästä ryhtiään, nauroivat myöskin.
Meidän tilamme on siis nyt kuin pieni kylä, jokainen nainut lapsi saa oman talonsa. Muuten emme me ole ainoastaan maanviljelijöitä, me olemme myös kalastajia ja metsästäjiä. Meillä on veneemme, Niger on äärettömän kalarikas, sieltä saadaan ihmeen hyviä saaliita.
Vinitius vei hänet sisimmän pylväsrivin alle, jota sanottiin »ksystokseksi», ja ilmaisi hänelle siellä salaisuutensa. Niger kuunteli tarkkaavasti, ja hänen luisevilla päivettyneillä kasvoillaan kuvastui väkevä mielenliikutus, jota hän ei yrittänytkään hillitä. "Hän on siis kristitty!" huudahti hän, luoden herraansa kysyvän katseen.
»Niger», hän virkkoi äkkiä kääntyen, kun joukko yhä tunkeili hänen ympärillään, »olemme usein kinastelleet; emme ole toistemme kanssa otelleet, mutta jompikumpi meistä kuitenkin huomenna kaatuu kätesi!» »Varsin mielelläni», Sosia sanoi ojentaen kämmenensä. »Haa! Mikä hullu sinä olet? Luulin Nigerin olleen kantapäilläni.»
Hetkisen perästä he seisoivat sotilasrivien edessä. Petronius, jolla oli erinomainen muisti, tunsi paitsi päällikköjä useita sotamiehiäkin. Huomatessaan tutun kohortin päällikön viittasi hän hänet luokseen. "Mitä kummaa, Niger," huudahti hän, "oletteko saaneet käskyn vartioida vankilaa?" "Olemme, jalosukuinen Petronius, Prefekti pelkäsi, että murhapolttajia mahdollisesti yritettäisiin vapauttaa."
»Ka miksei?» Niger murahti raa'asti. »Keisari on pakottanut monen kunniallisen gladiaattorin samanlaiseen otteluun miksei laki saisi tuomita rikasta murhaajaa?» Lydon huoahti, kohautti olkiaan eikä vastannut.
Hiljaisuus oli kauhistuttava, sillä siinä ei ollut myötätuntoa; ei yksikään käsi ei edes naisen käsi antanut armon ja elämän merkkiä. Sporuksesta ei ollut koskaan pidetty arenalla; ja taistelun kuluessa haavottunut Niger oli saanut kaikki puolelleen. Kansa oli kiihtynyt verta nähdessään valetaistelu oli menettänyt viehätyksensä, nyt tahdottiin oikea uhri, katselijat oli vallannut kuoleman nälkä!
Tuon tuostakin repäisi salama rikki pilvet ja valaisi häikäisevästi uusien talojen vastamaalatut seinät ja tekeillä olevat uutisrakennukset sekä märät katukivet. Pitkän aikaa kuljettuaan he vihdoin salaman valossa äkkäsivät kummun, jolla Libitinan pieni temppeli seisoi, sekä kummun juurella ihmisiä, muuleja ja hevosia. "Niger!" huudahti Vinitius hiljaa.
Luulen, että eloonjäänyt saa tarpeeksi säilyttääkseen voitonseppeleensä arvon.» »Ole huoletta, Hektorini, me täytämme kukkaron», Klodius virkkoi. »Katsokaamme, sinä taistelet Nigerin kanssa? Glaukus, veto minä takaan Nigerin.» »Enkö sitä sanonut!» Niger huudahti riemuissaan. »Jalo Klodius tuntee minut. Saat pitää itseäsi jo kuoleman omana, Sporukseni.»
»Onko hän kansalainen vai orja?» Klodius virkkoi. »Kansalainen. Me olemme kaikki kansalaisia täällä», Niger vastasi. »Ojenna käsivartesi, Lydonini!» Lepidus virkkoi tuntijanilmein.