United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suden sanoivat he varmaan olevan sen suuren uroon, joka parvea johti; alkujaan arvelivat he parveen kuuluneen yhdeksän petoa, mutta nyt siitä ei ollut jälellä kuin yksi naaras. Monta kertaa valittivat he, ett'eivät saaneet osaa ottaa "bolshoi jusin" tappoon, vaan ilmoittivat kuitenkin suurta tyytyväisyyttään siitä, että susi, suurin mitä he koskaan olivat nähneet, oli saanut surmansa.
MAURA. Leski turvaton, jota kaikki sekä tutisevat vanhat että pienet lapset ilman pelkoa hammastaa; sillä eihän ole mulla oikeuteni puolustajaa. KASPER. Sen tahtoisitte itsellenne? MAURA. Olinpa hempeä ja pidin tästä miehestä, joka mun petti nyt. KASPER. Minä tiedän komppanissani erään uljaan uroon, joka eilen teki kummallisen lupauksen.
"Oivallista!" Kleopatra huudahti innostuneena. "Kenen näköinen kookas veljeni enemmän olisi kuin Herakleen, ja juuri Alkmenen pojan, niinkuin Lysippus hänet on käsittänyt ja kuvaillut! Esitelkäämme siis Herakleen elämää suurien esikuvain mukaan ja antakaamme ennen kaikkea Euergeteelle itse uroon osa."
Samoin teki "pikku Eugéniekin", joka vanhempainsa ihailun ja Henri Beylen kertomusten kasvattamana näki presidentissä mielikuvituksensa uroon, jopa siihen määrään, että hän valtiokeikauksen johdosta kirjoitti hänelle mitä innostuneimman kirjeen tarjoten koko omaisuutensa joka muuten ei ollut niinkään vähäinen presidentin mielivaltaisesti käytettäväksi.
»Me toivomme, että joku vainajan likimäisistä ystävistä ja tuttavista toimittaa ansiollisen ja arvollisen kuvauksen tämän isänmaan uroon kauniista elämästä ja vaikutuksesta, ja vakuutamme, että S:tar avoin sylin tahtoo semmoisen julistaa lukijoillensa».
Ja silmiäni räpäyttämättä, suu kolmantena korvana kuuntelin hänen tarinoitaan. Ukkeli kun huomasi, että niin halulla hänen kertomustaan seurasin, tuumasi, että »laaja se on uroon tarha. Tyvessä vielä olet, poikaseni, enemmän tiedät kun olet latvassa. Siellä tulet näkemään tuulenkin, tuiskunkin aina vastarantasenkin. Tikka on kirjava, vaan ihmisen ikä on kirjavampi.
Vanhan uroon tylyt kasvonjuonteet kävivät tylymmiksi kärsimättömyydestä. Hän nykäistä hivahutti pitkää valkeaa partaansa, ja vihastunut katse välähti hänen silmistään. Ylisten ovi avautui vihdoin, ja korkeavartaloinen neitonen astui kynnykselle. Hän oli komeasti puettu, hopeakoriste kaulalla ja käsivarressa ja kalisarvoinen vyö kultahela-veitsineen vyötäisillä.
Haa! voihan tämä, Herran tieten, kumota uroon kaiken olennon, ellei rynnistele hän, rynnistele ja miehukkaasti unohda kaikkia. LEO. Mitä tehdä sitten? Kuitata kaikki viikatemiehen kanssa, tai upottaa vimma »lohduttavaan maljaan»...? ANTON. Ei niin, ei niin! Oi kuule, Leo... LEO. Maan ja taivaan nimessä, älköön kuultako Leosta niin!
Neito Atalantta, Kansan lemmittyinen, tässä perintönsä Omistaavi, suurelt sankar-isältänsä. Tehnyt oli isä voimallisen työn: Karkoitti hän Itävallan istuimelta Verimiehen, hirveen hirmuvaltiaan; Siitä toisen puetti hän, kunnon uroon, Kantamahan majesteetin kruunua.
He ottivat hänet mukaansa ja palasivat satamaan antaakseen haavoittuneen uroon armorikkaan valtiattarensa huostaan, joka kenties osaisi vielä herättää hänet henkiin. Onneton sattuma! Tuo turvapaikka oli Weisefort, jossa Morholt lepäsi kuolleena, ja heidän valtiattarensa oli Isolde Vaaleahius.