United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pian alkoivat kaikki Tuonen kauhut liikkua hänen himmentyneitten silmäin edessä. Murhatut naiset astuivat likemmäksi ja pudistivat verisiä huntujansa. Hän luuli olevansa Laukon kellarissa näitten vainajien seurassa, kahleissa ja vaivattuna. Eikä aikaakaan, niin tunsi vajoovansa Lapinkaivon äärettömään syvyyteen. Katkonaiset sanat tunkeutuivat huulien raosta, ilmoittaen hänen tuskiaan.
On tosin kaunista koettaa tehdä lain rankaisemasta rikollisesta hyvää ja hyödyllistä yhteiskunnan jäsentä, mutta ihmisystävää ei halventaisi sekään, jos hän muistaisi ajatella tai häneltä riittäisi tunnetta sellaisiakin olentoja kohtaan, jotka turhaan painavat kuumeisia otsiaan mielisairaalan kammion kylmää seinää vasten sekä hyödyttömästi huutavat polttavia tuskiaan vankkojen muurien sisäpuolella.
Tieto siitä, että hän oli kaikkien muiden ihmisten inhon ja kammon esineenä, lisäsi hänen tuskiaan. Ainoastaan jaloimmat ihmiset voivat hänelle osottaa jonkimmoista sääliä, mutta mitään ihmisarvoa ei hän voinut nauttia kenenkään muiden ihmisten, enempi kuin omissakaan silmissään. Sen hän voi mielestään selvään lukea kaikkein ihmisten omituisista salaperäisistä katseista.
Myrskyn raivoten, kenties Aaltohaudall' laivamies Pelvon toivon vaiheella Johtohos nyt katsahtaa. Ehkä unho-laaksossaan Hiutuu kurja tuskiaan, Katsoin silmääs lempeään, Pyys' sua tuskaa lientämään. Ehkä tyttö paraillaan Sinuun luopi katseitaan, Toivoin, että lemmikkin' Siellä kohtaa katselmin. Purren jos näät eksyneen, Saata jälleen suunnilleen; Tuskaa, unheen polkemaa, Loistos anna lohduttaa!
Kukapa kummastelleekaan hänen tuskiaan, kun hän karkoitettiin tällaisesta kuningaskunnasta ja tuollaisesta asunnosta? Alhambran kanssa katsoi hän menettäneensä sukunsa kaiken maineellisuuden, kaiken kunnian ja ilon elämässään.
Jalo setäni, miksi etsitte kuolemaa? Olisi mieluista haudata levottomuutensa ja päästä viemästä tuskiaan kotia Ruotsiin. Näyttäkää, että maailma tuomitsee teitä väärin! Kootkaa meidät, jotka vielä olemme täällä, ja viekää meitä taisteluun. Me voitamme! Miehuutemme ei ole hävinnyt eikä tarmomme, nyt kun kunnia, vapaus, elämä ovat pelastettavat tai ainiaaksi menetettävät.
Ja välittämättä Caesarista nousi hän tukemaan Vinitiusta ja päätti seurata häntä kotiin. Hän sääli häntä sydämensä pohjasta ja samalla häntä harmitti niin, että hän töin tuskin saattoi hillitä mielensä kun hän näki Caesarin smaragdin läpi tarkastavan Vinitiusta ja mielihyvällä tutkivan hänen tuskiaan, ehkäpä sitten kirjoittaakseen niistä pöyhkeitä säkeitä ja saadakseen yleisön kättentaputuksia.
Ja kun hän lauhtui lopullisesti, huokasi syvään helpotuksesta ja katsoi surumielisesti minua silmiin, silloin olin taas sama ystävä, joka pidin päämääränä lievittää hänen tuskiaan. Mutta silloin tein minä erään havainnon. Mainitsematta on minulta jäänyt, että ystäväni piti paljon absintista, tuosta huumaavasta nesteestä ja monta kertaa oli sillä sulattanut sydämmensä, keventänyt mielensä.
Epäsointujen aika on tottakin, Virityksien vuosisata, Sopusointu jos kohtaa korvihin, Se on onnea, sattumata. Ja kiusankieliä kuullessaan Jo maailma voihkaa tuskiaan. Mut tuskia toivo lieventää, Kuin synnytyksien alla: Voi soinnunlapsonen hengittää Ajan koittavan rintamalla; Ja lapsonen miehistyttyään Saa kielet sointuhun yhtymään.
O Herra, anna heillekin voimaa ja lujuutta, että he tulisivat osallisiksi sinun ijankaikkisesta armostasi." Nämä sanat lausuttuaan Tuomo parka menetti tajuntansa ja vaipui hyvää tekevään tunnottomuuteen, joka ei enää sallinut hänen tuntea hirveitä ruumiillisia tuskiaan. Seuraavana aamuna pysähtyivät pihaan keveät ja komeat vaunut. Nuori mies hypähti siitä ylös ja kysyi talon isäntää.