United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tass' äidin, rakkaan äidin haudall' istun, Ja mietin kuink' oi' ennen, kuink' on nyt: Lapsuuden ajoist asti, siks kun kistun Maan poveen toin, kaikk' olen miettinyt. Niin silloin, lasna ollessani, silloin 0l' taivas kirkas päivin, kirkas illoin, Nyt on se paksuun pilveen peittynyt.
Vanhempani olivat ilosta tukehtua, kun näkivät mitä minä toin, ja kun kerroin kuinka minua pyydettiin tekemään vielä lisää astioita ja muita leikkikaluja, ja hankkimaan lattiahakoja, niin puhkesivat he kyynelsilmin kiittämään pappilan väkeä, ja minäkin sanon vielä nytkin: »Jumala heitä siunatkoon!» Minä rupesin kohta työhön.
Minä rakastan teitä, ja rakkaus johdattaa minut kyllä pian luoksenne takaisin. Mutta ett'ette te jumaloittu, ympäri liihoitteleva, suloinen Klairon, minua, poissa ollessani unhoittaisi, vaan olisitte vaadittu edes joskus muistamaan minua, toin minä teille jotakin, jota teidän pitää vannoa kantaa, eikä tosiaan ottamaan pois ranteestanne siihen asti, kun minä palajan!
Helmer. Vieläkös sitäkin? Nora. Sitäkin myös. Helmer. Tässä se on. Nora. Kas niin. Nyt se siis on ohitse. Tähän panen minä avaimet. Kaikista talouden asioista tietävät piijat paremmin kuin minä. Huomenna, minun matkustettuani pois, tulee Kristiina tänne panemaan kokoon ne kapineet, jotka kotoani toin mukaani. Ne pyydän saada lähetetyiksi jälkeeni. Helmer. Mennyttä; mennyttä!
He eivät saa meitä syystä sanoa barbaareiksi. "Tiedän paremman keinon. He näkevät nälkää. Toin eilen neljä laivalastia öljyä, viljaa ja viiniä. Ja'an ne kansalle." "
Mutta illalla olivat hietasärkät siirtyneet niin, että oli aivan kuivaa maata Falsteriin saakka, missä ennen oli ollut leveä vesi välillä. Minä juoksin nyt kylään, saadakseni sieltä väkeä ja hevosia jahtia pelastamaan. Mutta kun nämät olivat päässeet jahdin luo, nousi vesi taas niin että he töin tuskin pelastivat henkensä.
Viimein minä verkan astuin ovea kohden, aikoen sanoa, että ehkä parhaiten tekisin hänen mieltänsä myöden, jos menisin; jolloin hän, kädet takinplakkareissaan, joihin hän töin tuskin sai ne pistetyksi, ja semmoisella katsannolla, jota minä ylimalkain sanoisin suoraan hurskaaksi, lausui: "Arvattavasti tiedätte, Mr.
Yhdistetyillä ponnistuksillamme saimme töin tuskin estetyksi, ett'ei koko yrityksemme silloin mennyt hukkaan. Sitä emme kuitenkaan saaneet estetyksi, että kiviä heitettiin ikkunoista huoneisin. Kuuleppas kuinka meikäläiset nytkin käskevät ja pyytävät joukkoa marssimaan eteenpäin hiljaisuudessa ja melua pitämättä ja huomaappas, kuinka kehnosti meidän soturimme tottelevat heitä."
Ei ennen emo torunna, Kantajani kalkuttanna, Kun tein kieron kehrävarren, Väärän värttinän rapasin. Ei vielä emo torusi, Kantajani kalkuttaisi, Jos ma viikomman viruisin, Kauan työttä kalkehtisin. Ei vielä emo toruisi, Kantajani kalkuttaisi, Jos joisin hevosen varsan, Kellokaulan kenkkeäisin. Vaan tuosta emo toruvi, Kantajani kalkuttavi, Toin tuhman tulen puhujan, Pahan paian ompelijan.
Indian meressä löytyy koteloinen, joka köyttää itseänsä kiinni kallioon kuiduilla, jotka ovat niin hienoja kuin hämähäkin langat. Näistä langoista valmistetaan siellä kankaita, jotka ovat kiiltävämpiä kuin silkki. Katso, minä toin sieltä sinulle kappaleen sitä lajia, jota ainoastaan kruunupäät hallitsijat käyttävät."
Päivän Sana