United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Tommi kaatui takaperin pöydästä", sanoi Enok, "se sinun pitää tietämän ja minä sanon sinulle totuuden Tommi kaatui takaperin, ja kun he nostivat hänen ylös, oli hän kuollut". Richard päästi kauhean tuskanhuudon. Hän istui sängyssä, nojaten itseänsä käsivarsiinsa, vaan ne vapisivat ja letkahtelivat hänen painonsa alla. Silmät seisoivat ja suu oli ammollaan.

Ei, poiss' on kaikki! Yksi jääpi vain: on luonto meille suonut kyyneleet ja tuskanhuudon, kun jo menehtyy mies lopulta. Ja mulle yli kaiken se tuskaan soinnut, sanat antoi, hädän syvintä valtaa valittaakseni: ja ihmissuun kun vaiva sulkee, Luoja soi mulle lahjan laulaa, kuinka kärsin. TASSO. Oi jalo mies! olet luja, vakaa, ja minä aalto vain, jot' ajaa myrsky.

Meillä on se kauhea arvelu, joka melkein on tullut varmuudeksi, että se onneton on elävänä haudattu tahi kätketty johonkin sotaiseen vankihuoneesen, jota ei kukaan tiedä." Kuninkaan tätä kertoessa päästi prinsessan musta hovipoika tuskanhuudon, ja syöksi ulos ovesta.

Kun hänen kamarissahan me verin Punaamme nukkunehet passarit, Omia heidän puukkojansa käyttäin, Ken sit' ei uskois heidän työkseen? LADY MACBETH. Muuta Ken tohtis uskoa, kun murhan jälkeen Ulinan päästämme ja tuskanhuudon? MACBETH. Min' olen valmis; hirmutyöhön tuohon Jokaisen jänteen pingoitan. Nyt matkaan! Iloiseks vaan nyt koita teeskeleitä Ja viekas mieli viekkain kielin peitä. TOINEN N

Hänestä tuntui, että marmoriporras, jolla hän oli istunut, olikin ollut nukkuva eläin, joka äkkiä heräten nousi hiljaa, rupesi elämään ja liikkui voimakkaasti vasemmalta oikealle. Salama ja ukkonen ja myrsky taukosivat äkkiä. Silloin kimeä huuto kuului vilja-aitoista. Valo leimahti äkkiä ja katosi. Mutta kadullakin istuva nainen päästi hiljaisen tuskanhuudon.

Ja kuulitko Kuutamolahdellai, miten kilisi kirkonkellot, saman tuskanhuudon sa tunsit kai kuin Hurtan ja pajarin pellot? Siks siitä jos nyt taiston tie, jos Vienan virroilla souto, ei varmaan se Sammon ryöstö lie, vain korkean kotihin nouto. Ja viita jos soi sotakirvehin, kun Uhtuan urhot viiltää, ne tuovat vain tarun takaisin, joka aikakirjoissa kiiltää.

Nyt tuli todellisuus: pilkan äänin Hans Pouttu mainittaisiin kautta läänin. Jo kuuli, näki olemattomia hän ympärillään irvihampaina. Kun Eevan sekä Flöjbergin hän muisti, hän vaivoin tuskanhuudon rintaan suisti. Ei heit', ei ketään kohdata hän vois! Pois täytyi täältä päästä, kauas pois! Hän oli voimaton ja uupunut, mut tuskassaan ei sitä tuntenut, hän hiihti, hiihti minne, tiennyt ei.

Emäntä päästi hiljaisen tuskanhuudon ja sanoi puoleksi nuhtelevalla, puoleksi nöyrällä äänellä: "Sinä iskit minuun!" "Niin, sen minä teen", huusi Lauri, joka nyt hillittömästi raivoten iski raskaan kirveen maahan vaipuneen emäntänsä päähän. "Sen minä teen! Nyt on vihdoin aika sinun kuollakin." Kirves kävi syvälle. Ei huutoa, vain vavahdus seurasi siitä. Emännän ruumis oli pitkänänsä hiekalla.

Mummo päästi tässä kauheassa näyssä kimeän tuskanhuudon ja kaatui pyörtyneenä lattialle. Märta tointui ja koki pelastaa onnetonta lasta; mutta ennenkun tuo vanha ja raihnainen vaimo ennätti ovelle, lensi kotka saaliinensa siitä ulos, ja Märta, joka kaikin voiminsa tarttui petolintuun, kaatui takaperin pari höyhentä kädessä, mutta siivillinen peto lensi ikkunasta ulos, itkevä lapsi kynsissään.

Agnes päästi tuskanhuudon, kun hän tunsi, että pienokaisen käsi hänen kädessään alkoi kangistua; hän suuteli suutelemistaan tytön kylmenneitä huulia ja painoi kuumeesta polttavan poskensa hänen poskeansa vasten, ikäänkuin olisi hän sen kautta tahtonut antaa elinlämmön hänelle takasin. Kotvanen sen jälkeen tuli herra Kustaa huoneeseen.