United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Vierashuoneesen," sanoi vanha rouva vähän vihaisesti; "en minä pidä sinusta pahaa, Märta, mutta sinä olet hyvin pitkäpiimäinen tekemään, mitä käsketään. Pane nyt ovi auki!"

"Jumalan pyhä äiti suokoon teille voimaa kestämään sen hirmuisen tapauksen, jalo herra," sanoi Märta, kovasti itkien; "jaa, se on totta; se julma onnettomuus on tapahtunut." Akselinpoika syöksi nyt ulos, huutaen niin, että se kaikui yli ympäristön: "kaikki minun väkeni pitää kokoontumaan, koko kartanon asukkaat, kaikki kalastajat! Lykätkää veneet vesille!

"Amen!" sanoi Märta ja nosti ylös rouvan. He katsoivat vielä kerran linnaa ja kiiruhtivat sitte maantietä Roskildeen päin, jossa Guldborg aikoi hankkia itselleen asunnon käsitöillä, sillä hän oli hyvin taitava kulta- ja silkkikirjauksissa, ja toivoi pääkaupungissa hovin läheisyydessä saavansa työtä, ehkäpä myös löytävänsä tilaisuuden saada oikeutetun pyyntönsä kuningattarelle.

"Märta, aukaise ovi toiseen huoneesen, jonka ikkunat ovat auki," sanoi kunnioitettava eukko, jolle oli tullut vari sekä päivän helteestä että paljosta työstänsä lapsen kanssa; "tuo siunattu poika ja minä olemme variin menehtymäisillämme, mutta pane ensin poika kätkyeen, että hän makaa kummien tullessa niinkun näytteenä, jonka pitää oleman kaunis katsella."

Märta antoi hänelle nyt toisenkin omenan ja katsoi rauhallisella luottamuksella hiljaisesti rukoillen taivaasen. Guldborg tarttui hänen käteensä, painoi sitä rintaansa ja sanoi kyynelsilmin; "Ole kiitetty, kaikki hyvä Jumala ettäs kuitenkin annat ystävyyden kukan kasvaa elämäni orjantappurain seassa! Tule ystäväni, nyt minä menen kirkkoon huojentamaan sydämiämme rukouksella.

Marta ja Margareta vuorotellen valvoivat Enokin kanssa hänen luonansa. Tohtori tuli myös maanantaina. Hän oli tuskin odottanut enää tapaavansa Richardia elossa, ja nyt oli hän kuitenkin parempi. "Hänen ruumiinrakennuksensa on kummallisesti vahva", sanoi hän Enokille, joka saattoi häntä rappuja alas.

"Hän on poissa," sanoi Märta itkien, "mutta sinä et saa siitä tulla levottomaksi, Valdemar; hän on Jumalan ja kaikkein pyhäin suojeluksessa. Ole vaan rauhassa, paras poikani, ja taivaan armo tuopi hänen jälleen syliisi." Lääkäri keskeytti tämän sairaalle vaarallisen keskustelun päästämällä irti siteet, jotka Signe oli laittanut hänen haavoihinsa, joiden tilaa hän tahtoi tutkia.

Tämän tuskallisen hiljaisuuden lopetti vihdoin vanha Märta, joka huomaamatta kuninkaan läsnäoloa, syöksi sisälle ja huusi epätoivon äänellä ja ruumiin liikkeillä: "Jumala meitä auttakoon! Pyhän inkvisitionin palveliat tulevat linnaan. Magdalena on nähnyt heidät. Ketä muuta voivat ne olla noutamassa kuin teitä? Aah, Signeni, juoskaa, joutukaa, piilottakaa itsenne tiheimpään metsään!

Tätä itki hän vielä usein, erittäinkin kuin vanha Märta, joka täälläkin oli tullut hänen passari eukoksensa, usein muistutti häntä vahingostansa. Aika ja hänen hyväntekiäinsä ääretön hyvyys, oli vähän lievittänyt sen nuoren mielen murhetta, kun Akselinpoika vaimonensa tuli Valdemarin tykö, joka oli yksinään Kristianin kanssa, joka harvoin jätti pojan, jonka hengen hän oli pelastanut.

Pikku tytön nimeksi tuli siis "Mai", eikä Märta. Dora sanoi, että hän oli pieni "kevätkukka", joka oli puhjennut vasta kesäkuussa.