United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kävimme sieltä voin ja särpimen haussa, niin näin tään siellä.» »Eikö me lähdetä, Jussi?» kysäsi Erkki, vaikka hän ei tiennyt, mistä sitä nyt pääsisi, kun lautta oli toisella puolen, saari toisella ja köysi niiden välissä veneen edessä. »Elä nyt lähde minnekkään saikkaroimaan!» virkkoi joku tukkilainen.
Laitamme tämän maan nurkan oikeaan kuntoon, niin elämme tässä kuin punapälvessä, kuuntelemme kuin kelloa muitten puutosta.» » Hym... Kuka sen on nähnyt, että tukkilainen on rikastunut. Tukkilaisen toimilla ei ole enempi siunausta kuin mustalaisen työnteolla. Ja se on vanha sananlasku, että joka neulalla saadaan, se nuolulla syödään», virkkoi Jukke ylenkatseellisesti.
Ei ole saatu seppää. Onko teistä kukaan seppä, vai pitääkö minun lähteä pajaan? TUKKILAINEN. Kyllä minäkin takoa kalkuttelen. TURKKA. Niinpä hommaudu pajaan. Mitä nyt syötetään elukoille? Halkojako? Ei halkoja, vaan heiniä! KARJAKKO. Mikä sinä olet? TURKKA. Isäntämies, ettäs tiedät! KARJAKKO. Hommatkaa sitten heiniä, kun kotona ei ole korttakaan! TURKKA. Ja vasta nyt tulet sanomaan!
Tästä yltyi nyt Jukke kertomaan miten se ei ole hänelle ilmo eläissään saanut mitään eikä siinä ole miehelle vastusta. »Elähän sano. Etpä tiedä vielä, mistä tuulee, ennenkun olet leikistä luopunut. Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat. Antti on vanhastaan tukkilainen, sillä on keskellä ruumista sydän.
Antin kanssa palatessa ajaminen yhdessä reessä ei ole oikein mieltä myöten, mutta kunhan on itse ohjaksissa ja istuu oikealla puolen, niin siinä se menee, eikähän sitä moni huomaakaan, että se on tukkilainen. Ja jos on entojaan, niin onhan sillä hyvät vaatteet päällä ja mies yhtä komea kuin minäkin. No ei sentään niin. Kyllä minä olen paljon punakampiverinen.
Mitä sinulle on tapahtunut? KATRI. Mene sinä sanomaan hänelle. Hän tulee tuolla kujalla. ANNI. Kuka? KATRI. Muuan tukkilainen. Minä sanoin, että tässä talossa on äkäinen isäntä, niin kysyi: »Tuhiseeko nenä?» ANNI. Niinkö! Poika siis on Heilalan mailta. Ja sinä sanoit että tuhisee? KATRI. En minä sanonut. ANNI. Sanoit, että tämä on Pietolan talo? KATRI. En sanonut. ANNI. Et ole sanonut mitään!
Se oli juuri se Katrin pulska ja reima poika, joka esti veneen pahki äiskähtämästä. »Aha, minun henttuanipa siinä Ouluun viedään!» lausui tukkilainen. »No, tuon tytön kanssa se kuhertelikin, kun ei älynnyt mistä se hotu vetää», arveli muuan tukkilainen. »Oletpa tosiaankin moukka mieheksesi, kun pyrit sitä tietä, mitä et pääse!» »Etkö nähnyt että köysi siinä oli edessä?»
Tukkilaisia tulee pirttiin. TUKKILAINEN. Hyvää päivää. TURKKA. Mitä väkeä te olette? TUKKILAINEN. Tukkilaisia ollaan. Olisikohan tässä talossa tilaa? TURKKA. Ruvetkaa taloksi ja olkaa kuin kotonanne, siivolla ja siististi. TUKKILAINEN. Onpa oikea talo! Mitä työksemme, käskekää! TURKKA. Että työ kävisi sitten reippaammin, niin alkusiunaukseksi laulakaa. TUKKILAINEN. Tässä talossa on hyvä isäntä!
»Ka näinhän minä, mutta luulin, että siitä kerkiäisi...», jämästeli Erkki vastaukseksi. »Ihan hupelo se on koko mies», lausui taas muuan tukkilainen, ja toiset nauroivat. Erkki parka oli hölmeissään ja tukkilaiset yhä jatkoivat ivaansa. Mutta Jussi nousi lautalle ja tervehti sitä pulskaa poikaa. Tämä oli Jussin tuttavia ja lisäksi kaimamiehiä, sukujansa Piipponen.
Teidän huulillanne se kuuluu pikemmin ylimielisyydeltä ja ivalta kuin vaatimattomuudelta.» »Niinkö ?» Siinä tapauksessa pyydän anteeksi se ei ainakaan ollut tarkotukseni. Ja minä kiitän teitä, rouva, siitä suosiosta, että puhelette minulle niinkuin ei tässä istuisikaan tukkilainen ja hieno rouva, vaan ainoastaan kaksi ihmistä.» »Aivan niin kaksi ihmistä, kuinka sattuvasti te sanoittekaan!»