United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se on telehvooni...! Pojat, siinä on telehvooni! huudahteli silloin Vesa ja liikkumattomina, sanattomina katsoivat pojat ylös pylvään päähän. Vasta pitkän ajan kuluttua uskalsi Otto selittää näkemäänsä: Siinä on semmoinen rautalanka. Se sitte sitä myöten menee, kun pappa soittaa kammista, ja sitte se puhuu, selitti Vesa. Se telehvooniko se puhuu? Se... Mutta se on kaupungissa se joka puhuu.
Vai mitä se tää Nikodemus siitä arvelee? kysyi häneltä Sutisen Pekka murahtaen ja kumarassa istuen. Nikodemus nosti päänsä aivan takakenoon, että voi katsoa kysyjään silmälasiensa läpi. Sutinen arvasi siitä ja vastasi: Niin jotta eikö se tää telehvooni ole itsensä sen päärienaajan koje?
Niin kuin nyt tääkin pahan hengen lanka ... tää telehvooni, murahti siihen Antti Juhana. Ka rikkoneetpa ne ovat sen nyt, oikasi lautamies. He eivät tienneet, että sen olivat rikkoneet juuri Antti Juhana ja Urho Ernesti, vaan tulivat juomaan. Piippu ikenissä murahti siihen Antti Juhana: Ka joutikinpa tuon rikkoa ... rikkoa... Jouti, vahvisti Urho Ernesti.
Sutinen lisäsi: Sillä ei suinkaan se tääkään telehvooni ole muuta kuin itsensä sen pahan hengen kapine. Mitäs se muuta on! murahti Kainulainen ja synkistyi. Joku lisäsi: Pitää heillä ollakin pelinsä näillä tämän pitäjän herroilla! Vaieten jo mietittiin ja taas puhuttiin telefoonista.
Otto joutui ymmälle. Hän tiedusti: Entäs mikä tämä on? Tämä on rautalanka... Mutta se telehvooni, joka on kaupungissa, puhuu. Mitä se puhuu? Se puhuu vaikka mitä... Kun vain pappa pyytää jotain kaupungista, niin se saa. Saako vaikka mitä? Saa. Koko laitos tuntui, olevan käsittämättömän ihmeellinen. Juntus huomautti: Siinä on semmoinen valkea rauta koukussa. Se on posliinia, tiesi Vesa.
Lähdetään katsomaan telehvoonia! riemastui Vesakin ja toiset suostuivat yhdestä suusta: Lähdetään! Ja niin he lähtivät putkipiiput mukana, lahmattuansa hyvän alan lukkarin kauraa. Metsätietä myöten kiersivät he telefoonitielle ja jatkoivat matkaansa sitä myöten edelleen kaupunkia kohti. Rehvakkana kehasi Otto: Nyt sitä nähdään telehvooni!
Jo uhkaili Esa: Kun olisi telehvooni ja sillä kun ärjäsisi sille, niin pitäisi sen lähteä! Ottokin sai siitä intoa. Hän uskoi ja lisäsi ikään kuin näyttääksensä härälle: Kun sille oikein ärjäsisi, niin voi voi kun se säikähtäisi, ja menisi niin jotta ei eteensä näkisi!
Sitä iskua ei Otto ollut odottanut. Koko nimikin oli hänelle aivan outo. Ei hän voinut muuta kun hämillään kysyä: Oletkos sinä? Nyt oli Esa voitolla. Ylväänä kerskasi hän: En ... mutta isä on nähnyt. Otto vaikeni ja voiteli taas kantapäänsä syljellä. Esa jatkoi voittoansa: Sinäpä et tiedä mikä telehvooni on. Tiedätkös sinä! sai masentunut Otto tokaistuksi.