United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nikodemus painoi nyt päänsä alas, tuijotti kysyjään silmälasit nenän päässä ja ilmoitti, lyöden kätensä kirjan päälle: No. Syntyi äänettömyys. Nikodemus katseli liikkumatta sanojensa vaikutusta. Antti Juhana sanoi lopulta: No nyt sen kuulitte, kun Nikodemuskin vahvistaa ... jotta se on pahanhengen koje.

Maija tässä vasta pyyteli sitä laulua kirjoittamaan, jota olen aina laulellut. Onko se Anna Liisasta sen arvoinen? kysyi Aapeli vähän arkaillen. Taisihan tuo olla jotakuta, myötti Anna Liisa katsahtaen kysyjään. Se näkyi kääntäneen lautansa toisen puolen ja piirteli siihen kirjaimia kiireisen ja vähän hätäisenkin näköisenä.

»Mitä se on?... Mitä kummaa tuolta kuuluukysyi pikku prinssi. »Piparikakkumarkkinat, armollinen herra», vastasi vanha ajuri kääntyen istuimellansa kysyjään päin.

En kykene kuvaamaan, minkä iskun tämä antoi unelmilleni. Kuta hämärämpiä syytökset olivat, sitä ikävämmiltä ne minusta tuntuivat, ne kun olivat omiaan herättämään jos jonkinlaisia arveluita. Minkälainen tuo talo oikeastaan oli, johon tietä kysyttäessä koko pitäjän väki säpsähti ja jäi tuijottamaan kysyjään? Ja mikä tuo mies oli, jonka huono maine saattoi ihmiset väistymään syrjään?

Otsaansa rypistäen nykäsi hän vaan hiukan lakkiaan tervehdykseksi ja, katsoen karsaasti kopeaan kysyjään, vastasi hän: "Jos teillä, sinulla tai isälläsi, on minulle jotakin sanomista, niin tiedätte, missä minä olen tavattavana; tässä ei ole semmoisten selitysten paikka."

Ne olivat kasvattavia hetkiä, sillä Esterillä ei ollut ennen ollut muuta ajattelemista kuin ruuanlaittoon kuuluvat pikkutehtävät. Mitä pidätte miehestäni? kysyi Ester kerran Rikbergiltä heidän keskustellessaan Esterin huoneessa. Tämä katsoi kummastuneena kysyjään ja sanoi sitten miettien: Pitääkö minun vastata suoraan ajatukseni vai saanko kierrellä?

Liddy ei uskaltanut katsoa kysyjään vastatessaan: "minä olen Li Wäber ja kap ja tämän linnan kappalaisen luona." "Sinä änkytät pelosta, poika! puhu vapaasti ja pelkäämättä.

»Onko siellä koiriakysyi Laura uteliaana uudesta kuvasta, jonka sai suureen kaupunkiinsa, ja ihastuneena, kun puhetoverinsa viimein sanoi muutakin kuin lyhyen sanan. »Ovatko ne suuria?» »No, on suuriakin», vastaa poika jo katsahtaen kysyjään. »Niin suuria kuin mökin hevonen! Ja on pieniäkin. Ja paljo niitä häjyjä on. Ja niin iljetyn vihasia minulle, pienet ja suuret

Pirtin takaisissa kamareissa oleskeli nuorempi väki ja siellä olivat myös Valpuri ja Hannu. "Mitä vallesmannille tarjottiin kilpa-ajoissa tuosta oriista?" kysyi Torvela, joka akkunasta silmäili hevosia kartanolla ja tiesi, että hevosasiat olivat arvoisan nimismiehen A ja O. "Yhdeksänsataa markkaa", vastasi pitkä, hoikka, punatukkainen nimismies, petolinnunsilmillään tuijottaen kysyjään.

Vai mitä se tää Nikodemus siitä arvelee? kysyi häneltä Sutisen Pekka murahtaen ja kumarassa istuen. Nikodemus nosti päänsä aivan takakenoon, että voi katsoa kysyjään silmälasiensa läpi. Sutinen arvasi siitä ja vastasi: Niin jotta eikö se tää telehvooni ole itsensä sen päärienaajan koje?