United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
SIGURD. Tuommoinen oli muinoin ihanin unelmani, nyt on jo myöhäistä; Gunnar ja Dagny ovat välillämme, ja siihen on niillä kummallakin oikeus. Minä menetin nuoruuteni lemmen Gunnar'in tähden; tuska, minkä siitä kärsin, ei saa omaa tekoani turhaksi tehdä.
Hän ojensi minulle nahkakukkaron, jossa oli muutamia riikintaalereita hopeassa. Liikutettuna laskin paperin ja rahakukkaron takaisin pulpetille ja ilmoitin, etten hyvällä omallatunnolla voi niitä ottaa vastaan, sillä enhän ollut häneltä vielä pyytänyt anteeksikaan tekoani. Ja häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että vasta isäntäni hyväntahtoisuus sai minut tuntemaan katumusta käytökseni johdosta.
Päästyäni huoneeseeni kaduin jo tekoani, sillä ei tapahtunutkaan sitä, mitä salaisesti olin toivonut. Hän ei tullutkaan kolkuttamaan ovelleni, ei tullutkaan tavallista katumustaan tekemään eikä antamaan vakuutustaan uskollisuudestaan.
On halpamaista raakuutta kostaa tätä minun tekoani rauhallisille talonpojille.» Kirjeen jätin vankkureihin ja saaliimme korjaten katosimme senjälkeen metsään.
"Vanhukset eivät sanoneet mitään; mutta minä tiesin, että he surivat. En voinut sen jälkeen koskaan katsoa heitä suoraan silmiin. Kunpa olisin rohjennut heille edes kertoa, miten minä kaduin pahaa tekoani. "He ovat jo vuosia takaperin kuolleet; mutta tuota tapausta en voi koskaan unhottaa. Tuntuu, nähkääs, siltä, kuin tuo kivi istuisi minun sisässäni minun omassa-tunnossani." Pääskyselle.
On niin kuin kuulisin Antonion kutsun; Näen, kuinka nousee hän ja tekoani Jaloksi kiittää; kuulen, kuinka pilkkaa Caesarin onnea, jot' ihmiselle Jumalat suovat, saadaksensa syytä Vastaiseen vihaan. Tulen, puoliso: Sen nimen miehuudellani nyt ostan. Tult' olen, ilmaa; maan omaksi jätän Muut elementit. Onko valmis? Tulkaa Ja huuliltani viekää viime lämpö! Hyvästi, Charmiana!
Kukat riippuivat siinä surkastuneina ja janosina. Ilse ei lausunut sanaakaan, osoitti vaan sormellansa tekoani. Silloin sai vastustushaluni minussa vallan. "Mitä tuo pöytä minuun kuuluu?" tiuskasin minä kiukkuisesti. "Minä en ymmärrä, mitä varten minun pitää nähdä vaivaa niiden hoidosta. Enhän minä ole niitä pyytänyt herra Claudiukselta? mitä varten hän siis tuo ne minun huoneeseni.
Hymyily katosi hänen huuliltansa ja otsa alkoi kärsivästi rypistyä. On mahdoton kuulla mitä puhutte, huusi Maslova räpyttäen silmiään ja yhä enemmän rypistäen otsaansa. Minä olen tullut... »Niin, minä teen nyt sitä mikä on velvollisuuteni, minä kadun tekoani», ajatteli Nehljudof.
Hänet näin minä kuukaus sitten Tromsöössä, hän oli tullut vanhaksi mieheksi. Andreas! Sittenkun hän minut hylkäsi, olen minä elänyt kunniallist' elämää: minä ajattelin sinua. Minä monessa maass' olen elänyt suuressa köyhyydessä, mutt' olen kuitenkin aina kunnialla henkeni elättänyt, häpeämättä ja punastumatta mitään tekoani. Tänne nyt olen hiihdellyt ain' ikävöiden sinua."
Isäsi on sinulle varmaankin ollut kova." "Mitäpä tuota salaan", virkkoi Juhana. "Hän syyttää minua siitä, että muka annoin hovilaisille tiedon talonpoikien lähdöstä Käkisalmeen. Mieleni tosin teki estää se hanke, mutta minä en sitä antanut ilmi. Isäni sanoo nyt kieltoani valheeksi ja moittii minua raukaksi, koska en rohkene tekoani tunnustaa; hän ei suvaitse minua silmissään ennenkun saa kuulla, että retki on tullut ilmi jollakin muulla tavoin. Oi, Elsa, paholainen on varmaan kietonut pauloihinsa isäni mielen.