United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Itsekseen hän ajatteli kylmänä: "hänessä on aivan tuollainen vimma, kuten kaikissa, jotka kiihkoilevat rahvaan hyväksi, löytyy tosiaankin poikkeuksia, niinkuin esimerkiksi Käppingen työmiehet, mutta yleensä on ruumiillisen työntekijän elämä saneen hauskan, he syövät hyvin, eivätkä rasita itseään liiaksi, niin ettei niitä tosiaankaan huoli surkutella.
Siihen oltiin jo ennestään totuttu, eikä se niin suuresti mieliä kuohuttanutkaan, sillä mitäpä muuta sille voi tehdä kuin surkutella noita maa-raukkoja ja niiden asukkaita.
"sinun ei ole syytä siihen, että sinun täytyi hävetä isääsi. Tästä meidän tulee surkutella sinua, mutta meidän ei ole oikeus halveksia sinua siitä. Noh, entä muuta?" "Kun tulin takaisin kotiin," lausui Konrad tyynempänä, "katselin minä isäni papereita ja asiakirjoja, ja havaitsin, että hän että hän mutta totuuden täytyy tulla ilmiin että hän oli kovasti pettänyt teitä, rouva Rembrandt.
Korpelan isäntä ja paljon muitakin isäntiä menivät katsomaan, tokko siitä vielä eläjää tulee. Kun vielä saivat tietää, että viina oli Simolle tuhon tehnyt, niin ei he muuta osanneet kuin surkutella nuorta miestä, kun tuo jo alkoi sillä ijällä semmoisia teitä kuljeksia. Kohta oli Simon onnettomuus tunnettu jokaiselle kirkkomiehelle.
No niin, sanoin minä, meidän täytyy surkutella sen taitavan miehen kuolemaa; siinä on kaikki. Sitte vielä, jatkoi Dean Pitferge, huolimatta heikko-uskoisuudestani, kerrotaan koko joukko asioita tästä laivasta. Sanotaanpa, että erästä sen syvyyteen eksynyttä matkustajaa, juurikuin uudis-asukasta Amerikan metsissä, ei koskaan enään löydetty. No, sain minä ilkullisesti virkaneeksi, sepä jotakin oli.
En lukijoiltakaan pyydä muuta kuin sen myönnytyksen, että alussa lausumani vaatimattomat ajatukset itsestäni ja kyvystäni eivät suinkaan olleet liioteltuja. Yhdessä siis voimme surkutella hallitusta, jolla ei ole silmää käyttää komiteoihinsa sellaisia neroja kuin minua. Pääkaupunkiin tullessani minulla oli vilpitön aikomus ruveta helsinkiläiseksi.
Mies viinit, vehnäset hälle osti; Kyll' itse mielestään oli sorja, Ja kehtas sentään synnin orja Tuon miehen suostua antimiin! Siin' aina suuta suikattiin Ja vihdoin heltisi neitsyyskin! MARGAREETA. Voi raukkaa! LIISU. Häntäkö surkutella?
"Sinä et ole koskaan ymmärtänyt heitä eivätkä he ole koskaan ymmärtäneet sinua". Mr. Micawber yski. "He eivät ole koskaan ymmärtäneet sinua, Micawber", sanoi hänen vaimonsa. "He ehkä eivät pysty siihen. Jos niin on laita, on se heidän onnettomuutensa. Minä voin surkutella heidän onnettomuuttansa". "Minä olen erittäin pahoillani, rakas Emmani", lausui Mr.
Häntä olisi saattanut luulla muinais-ajan kuvapatsaaksi, sillä yhtä ihanana, yhtä marmorin-valkoisena ja yhtä liikkumatoinna istui hän siinä. Kauniimman tummia silmiä tuskin olemassa oli. Mutta voi kuitenkin! kylläpä tuli häntä surkutella! Noilla ihanilla silmillänsä ei hän enään koskaan ollut näkevä maailman valoa. Hän oli neljä vuotta ollut umpisokeana.
He olivat mielestäni, kuinka ma sanoisin, niin hätäräsilmäisiä, että täytyi heitä surkutella, mutta he olivat myös niin olevinansa, että täytyi heitä nauraa. Eihän minun panetella tarvitse, mainitsen kumminkin esimerkiksi Pietilän isännän, naapurimme.