United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Käppingen kaivoskenttää ympäröi joka haaralta korkeat hongat, vaan kaivoksen seutu oli kuin hävitetty metsä. Jo hyvän matkan päähän näkyivät lautteet ja siivettömältä tuulimyllyltä näyttävä pikku torni kaivosaukon suulla, johon malmi hinattiin, siitä edelleen kuljetettavaksi.
Olen kuullut että saamme pian apua Saksanmaalta." Ilta oli jo käsissä, kun Robert ja Gabrielle lähtivät Käppingen kaivokselta ajamaan kotia. Päivä oli jo laskenut, alkoi hämärtää, ja suuret metsät, joiden yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa kaikki hälinä oli vaijennut, kietoutuivat äkkiä syys-illan pimeyteen.
Seuraavana aamuna ryhtyivät kaikki ryforsilaiset jälleen työhön. Pari päivää myöhemmin seurattiin Riselan tehtaassa heidän esimerkkiään, ja viikon kuluessa olivat lakkolaiset, Käppingen työväkikin lukuun otettuna, kykenemättöminä vastustamaan ylivaltaa, luopuneet vaatimuksistaan ja alkaneet työn.
Otan vain esimerkiksi Riselan tehtaan. Tiedätkö millä kannalla asiat siellä nykyään ovat? Työmiehet, siellä taukosivat muutama päivä sitten työstään, auttaakseen Käppingen veljiään, kuten suuremmoisesti sanottiin; vaan nyt on Riselan tehtaan asema sellainen, että jollei lakkoa mitä pikimmiten saada ehkäistyksi, niin tulee luultavasti vararikko. Ja mikä siitä on seurauksena?
Puhujain etunenässä oli John Hult, joka useaan kertaan piti pitkiä, vihasta hehkuvia esitelmiä rahapohattoja ja työnantajia vastaan. Aina Käppingen työlakon alusta asti oli hän kaikissa kokouksissa kehoittanut työmiehiä, etteivät he pelkureina pakenisi, vaan ryhtyisivät otteluun taistelevain veljien puolesta.
Jo parina vuonna oli salainen tyytymättömyys noussut rahvaassa; vihdoin puhkesi se ilmoille, työmiehet vaativat 25 äyrin korotusta metriltä, ja kun sitä ei myönnetty, syntyi työlakko. Siinä nyt oli merkki yleiseen työlakkoon; kolme kuukautta oli Käppingen työväki joutilaana, vaan kun ei sillä mitään voitettu, herkesi Riselan kaivoksenkin väki työstään auttaakseen veljiään.
Heidän mieliinsä ei vaikuttaneet mitään ne toiveet paranevasta asemasta, joita työlakko tuottaisi Käppingen rahvaalle; he näkivät vain lähimmän tulevaisuuden, työttömyyden, yltyvän juoppouden, köyhyyden kodeissa, lasten nälän ja muun kurjuuden, mitä työlakko tavallisesti tuottaa. Heille siitä olisi vähin etu: heitä työlakon kaikki seuraukset säälimättä kohtaisivat! Ja mitä oli työlakosta hyötyä?
"Niin, kurjaa se kyllä on", yhtyi mies puheesen totisemmalla äänellä, "jollen olisi mies, niin tosiaankin tekisi mieleni itkemään." "Mutta, hyvät ystävät", jatkoi Robert, "oliko teidän todella ennen niin vaikea tulla toimeen? Saavathan Käppingen työmiehet yhtä hyvän, taikka paremmin, yhtä huonon palkan, kuin muutkin kaivostyömiehet, eikä työlakko ole leikin tekoa.
Historia näyttää, että kun rahvas liittyy yhteen, niin se saavuttaa voiton. Työmiehet, älkää viipykö! Käppingen veljet odottavat, että joka mies täyttää velvollisuutensa!" Sinä aamuna vallitsi Ryforsissa tuskallisen kiihtynyt mieliala. Kaikki olivat hiukan alakuloisia aivan kuin rajuilman edellä. Työmiesten vaimot vetistelivät ja valittelivat toisilleen.
Itsekseen hän ajatteli kylmänä: "hänessä on aivan tuollainen vimma, kuten kaikissa, jotka kiihkoilevat rahvaan hyväksi, löytyy tosiaankin poikkeuksia, niinkuin esimerkiksi Käppingen työmiehet, mutta yleensä on ruumiillisen työntekijän elämä saneen hauskan, he syövät hyvin, eivätkä rasita itseään liiaksi, niin ettei niitä tosiaankaan huoli surkutella.