United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näettekö sen nyt? kysyin minä, uteliaasti tarkastellen hänen kasvojansa. Hänen silmänsä muljottelivat ja tuijottelivat, vaan eipä paljo enemmän kenties kuin minunkaan silmäni, kun olin tarkkaan kohdistanut ne samaan paikkaan. Ei, vastasi hän, se ei ole siellä. Oikein, sanoin minä. Me palasimme sisään, suljimme oven ja kävimme jälleen istumaan.
Minkä minunkaan käyntini ei joutuisata ole, vaan aina olen seisovan puun kuitenkin jättänyt.» »Miten vanha nyt on äijä?» »Yhdeksänkymmentäseitseman vuotta on minun kerälläni ajan solmuista lankaa. Siellä on jo monta mutkaa matkalla. Vaan pää tuntuu tulevan vetävälle. Maa tuntuu alkavan puoleensa minua vetää.
Antti rykästeli. Olisiko sinulla pari hetkeä aikaa uhrata minulle? hän sanoi. Menisimme johonkin. Minne me menisimme? kysyi Soisalo väsyneesti. Mihin hyvänsä, mutta mieluimmin johonkin yksityishuoneesen. Sillä asia, josta aion puhua sinulle, ei siedä ketään syrjästäkuulijoita. Ei oikeastaan minunkaan asiani sinulle, virkahti Soisalo omituisesti hymyillen. Vie minut siis, minne tahdot vain!
Sinä olet ainoa sivullinen, joka tunnet näiden sormusten muistot, eläkä koskaan, elä edes minunkaan kanssani enää tästä puhu; mutta et tahtone kieltäytyä kantamasta tuota sinistä sormusta, rakas lapsi? Oli uskollinen poika, joka antoi sen tytölle, joka ei koskaan, ei edes nytkään, voi häntä unhottaa, kun hän, vanhana ja tuskien runtelemana, on tehnyt maallisesta olostaan tilinpäätöksensä.
Copperfield?" Sillä minä olin laskenut ne pöydälle. Ei. Minä sanoin hänelle, että toivoin, ettei hän katsoisi sitä vääräksi, mutta minä en voinut millään lailla ottaa niitä Miss Murdstone'n kädestä. "Eikö minunkaan?" kysyi Mr. Spenlow. Ei, vastasin minä syvimmällä kunnioituksella; ei hänenkään. "Hyvä!" sanoi Mr. Spenlow. Tuosta oltiin vaiti, enkä minä tietänyt, tuliko minun mennä vai jäädä.
»Teidän verenne», vastasi Miihkali, »ei tule enempää minun päälleni kuin minunkaan vereni teidän päällenne. Lähtekäämme yhdessä armejaan; minä puhun siellä teidän puolestanne eikä mikään rangaistus ole kohtaava teitä, ennenkuin se ensin kohtaa minua.
Kuolleen ryöstäminen on suurempi rikos kuin elävän, sillä elävä voi puolustautua, mutta kuollut ei voi. Elähän nyt, hyvä lapsi, onhan siinä nyt toki ero. Eikähän nyt toki silti tarvitse antaa kaikkea pois, jos antaakin osan. Jos Kalle ei saa antaa pois kaikkea sitä, minkä hän on vääryydellä ottanut, ei hänen sielunsa saa milloinkaan rauhaa, eikä minunkaan.
"Eihän tämä salli", irvisteli muurari, "eihän se ole sallinut minunkaan joutua tänne nälkään kuolemaan muka! Eihän se salli!" "Niin no sinun", mutisi Surma-Olli. Muurari suuttui ja rupesi Ollille kiukuttelemaan, mutta vaikeni, kun eräs hoitolainen huomautti, että "mitäs se mestari sen sanoista houraileehan se." Yht'äkkiä parkasivat eukot: "Herra Jumala! Sauna palaa, sauna palaa!
TROILUS. Ei varmaan ollut. ULYSSES. Oli varmaankin. TROILUS. Mun kiellossani hulluuden ei vikaa. ULYSSES. Ei minunkaan; vastikään täällä oli. TROILUS. Naissuvun tähden tuot' ei uskomista. Ja äitiemme tähden, pahat kielet Jotk' ilmankin on valmiit parjaamaan Syyt' älkööt saako naista arvioimaan Cressidan mukaan. Sanokaa, ettei Se ollut Cressida.
"Ja jos minun kuninkaallinen isäni jälleen on tointunut", virkkoi ajattelematon prinssi, "ja pitämässä tai rupeemaisillaan pitämään neuvoittelua armollisen setäni sekä Douglas'in kreivin kanssa, niin ei sovi teidän, korkea herra, eikä minunkaan mennä heitä häiritsemään, ennen kuin meitä sinne käsketään. Minulla on siis hyvin aikaa puhella pienestä asiastani tämän näin kunnon aseseppäni kanssa."