United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Entäs Maria, mater dolorosa, mikä näky! Ihanainen vartalo, kokoon murtuneena, ei vaan painuneena tuskan painon alla, ihmeteltävä kasvoin muoto, jossa mitä hirmuisin tuska kivettyneenä kuvautui, semmoisen murheen kuva, joka ei sinä ilmoisna ikänä voi loppua.
Vieras virpi, erämaahan tuotu, niin ol' Alma Mater Turun ajan, kreivin jalon lempeydellä luotu, pantu työlle kansan kasvattajan; ja ne soivat Ruotsin rummut, torvet, koska kumman kuuli Suomen korvet, ajoi Phoibos kautta Auran rantain aikaa uutta kilvellänsä kantain.
NARRI. Sinä olet puhunut meidän puolestamme, madonna, ikäänkuin vanhin poikasi olisi tuleva narriksi. Jupiter hänen kallonsa täpätköön aivoja täyteen, sillä tässä tulee yksi heimokuntasi jäsen, jolla on sangen heikko pia mater. OLIVIA. Toden totta, puolihumalassa! Kuka se on siellä ulkona, eno! HERRA TOPIAS. Eräs herra. OLIVIA. Eräs herra! Kuka herra? HERRA TOPIAS. Eräs herra siellä on.
Tänään on meillä semmoinen päivä. Viestien tuojat ovat taas tulleet ja panneet sydämemme sykkimään vilkkaammin ja lämpimämmin kertoessaan niistä loistavista isänmaallisista juhlista, jotka »Alma mater» oli pannut toimeen pääkaupungissa, avaten uudet komeat aulansa kaikelle, mikä on maassamme oppineinta, jalointa, etevintä, kauneinta ja viehättävintä.
Murhehtivan Marian ihmekuva on aikoja sitte rauvennut ja rapautunut, jasmininvarret ja aloepensaat peittävät tätä herttaista paikkaa, ja sen kuolemattoman, maineella seppelöidyn, nuorekkaan mestarin ruumis, jonka uskovainen sielu veisasi iäti ihanan Stabat mater, lepää Vescoraton viileässä kirkossa.
Hänen huulensa, jotka olivat yhtä verettömät, kuin hänen kasvonsa, liikkuivat innokkaalla nopeudella; hänen laihat sormensa siirtelivät heikosti rukousnauhan mustia helmiä; ja hänen silmänsä tähtäsivät ylipuolella alttaria olevaa taulua, jossa nähtiin Mater Dolorosa, seitsemän miekkaa sydämessä. Nyt ei ilmestynyt mitään tunnottomuutta terävissä kasvonjuonteissa ja vapisevissa huulissa.
Vaan mikä mun siihen viettel' oi! Ei suloisempaa olla voi! Kaupungin muurin vieruksella. Mater dolorosa'n palvekuva muurin kolossa. Sen edessä kukkas-ruukkuja. Luo silmäs puoleen' Mun tuskan huoleen, Oi armias, sa tuskan tuttava! Sun syämmes halkee Ja vaivan valkee Sua polttaa, nähden poikas kuolemaa. Ja isän luoksi Sä poikas vuoksi Silmäillen, huokaat tuskan lievintää.
Ja hänen vierestänsä nousivat, ikään kuin soiva uhrituoksu, molempain naisten äänet korkeuteen, ihmeellisen puhtaat, totiset ja ylevät; he lauloivat sanat: "Stabat mater dolorosa Juxta crucem lacrimosa, Dum pendebat filius".
Hän miesten karkaistujen mielet voitti, hän heidän tunsi joka tuskan, tarpeen; kun näkyi hän, niin korven päivä koitti, hymyili urhot, meni haavat arpeen, ja moni kolkko, kova, hyinen mieli taas muisti, mit' on kodin pihtipieli. Mater Castrorum! Leirin äiti! Tuolla nimellä hän ol' leirin kaiken lempi.