United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
RIITTA. Sinä olet niin äärettömän rikas, linnasi on puhdasta kultaa ja jalokivin koristeltu. Mutta Yrjö parkani on perin köyhä. Jos hänellä olisi edes pieni maja, niin olisi onnemme täydellinen. Oi armias Ahti!
»Hän karkasi rengin kanssa ja kuuluu asuvan täällä lähellä kaupunkia jossakin metsämökissä.» »Voi armias Jumala!» »Jos se renki olisi ollut kaunis, niin olisihan voinut asian jotenkin ymmärtää, mutta niin ruma, niin ruma, että niin rumaa on vaikea kuvitellakin.»
Ja Herra Jumala sanoo: kirottu olet sinä, ettäs tämän teit!... Se puree ja jäytää ja syö minua ... auta, Herra Kiesus, auta! ... josta on kaikki paha maailmaan tullut ... auta armias! Voi, kun koskee ... köyhyys, kurjuus, sairaus ja synti suuri. Mitä se sanoo? kysyy joku. Sillä on käärme sisässään, näetkö, kuinka se sydämen alla pullistelee? sanoo Panun emäntä.
"Onhan uneni minulle opettanut, että Jumala on sangen armollinen, kun hän ei kaikkia meidän pyyntöjämme täytä". Hulluudessaan moni anoo kaikenmoista, muistamatta raamatun sanaa: "mitä auttaa se ihmistä, jos hän kaiken maailman voittaisi, mutta sielullensa saisi vahingon!" Anna, armias Jumala, sitä mieltä miehen päähän, ett'ei huomenna katuisi töitä tämänpäiväisiä. Lähde.
Hyvä Jumala, hyvä, armias Jumala. Kuinka kauvan ? He olivat köyhiä. Isä vaivaloinen ja kykenemätön, toisen päivän kun oli työssä, toisen jo sairaana virui. Eikä hän muuhun juuri pystynytkään kuin puunhakkuusen metsässä.
Siitä Sullen suuri Luoja, Armias avara Herra, Saisin töistäsi sanella, Kiitosvirttä veisaella, Kuin oot luonut luomisessa Siksi paikaksi pyhäksi, Kussa kunnianimesi Saarnataan, pyhä sanasi. Saapi siihen sielunsairas Aina astua sisälle Syämmellä särjetyllä, Armoalttarin etehen. Siinä löytää lääkityksen Synnin haavoillen syvillen, Aina siin' on armopöytä Tarjon' Tuonen vierahille.
Hänellä oli vielä äänenmurros ja siitä sai hän kuulla: "Mikä oinas siellä määkii?" jotka sanat umpimähkään heitettiin hänelle pimeään. "Stiina ei ole oikein armias tänä iltana," jatkoi kauppapalvelija suututtamistaan "hän tietää perämiehen istuvan tuolla ylhäällä ja odottavan."
Mitä se huusi? »Auta Kiesus armias» »Pyhä Maar »! Mikä tämä on? Risti! Joukon kaulassa? Huusi Kiesusta avukseen! Huusi Pyhää Maariata! Isää, poikaa ja pyhää Jouko? Jouko kristitty! Salakristitty? Voi saastaista ! Kirottu sinä kelvoton, epäsikiö isäsi häpäsijä sukusi saasta!
Isänsä käskyä totellen hiipii hän huoneiden taitse, mutta kun hän aikoo aittojen ohi, huomaa hän Reidan kynnyksellä istumassa. Minne menet, Jouko? kysyy Reita. Jos äiti kysyy, niin sano, että isä tuli ja vei vuorelle. Jos hätä tulee mikä, niin sano: »Auta, Kiesus armias!» ja purista kirjaa rintaasi vasten, jonka sait. Minulla on nyt niin hyvä olla. Tuntuu kuin ei enää heittäisikään.
Mut suolle juoksin, jossa kaaduin mutaan ja kaislikkoon, ja kohta järven näin ma jo hurmeestani maahan muodostuvan.» Näin toinen nyt: »Niin totta kuin sun toivees tään vuoren päälle päästä täyttyköhön, minulle ollos armias ja auta! Buonconte olen, Montefeltron Kreivi; Giovanna ei, ei muutkaan huolta pidä minusta, siksi allapäin nyt astun.»