United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Entisen viuluni olin aikoja sitte hävittänyt, enkä ollut pariin vuoteen enää siitä kaipuuta tuntenut. Nyt täytyi ruveta sitä tekemään uudesta. Pian sainkin sen loma-aikoina valmiiksi. Sittekös ilo alkoi! Yön seudut, pyhäillat ja milloin vaan suinkin lomaa oli, soitin heille ja tanssimisen retkutus seurasi sitä. Tahtoivat läksytki jäädä lukematta semmoisessa hulivili-elämässä.
Toinen kävi miesten puolella ja toinen vaimoin puolella. Kun juhlamenot alttarilla oli päätetty ja uskontunnustus luettu, veisattiin vielä muutama virren värsy, jonka aikana provasti sai lomaa mennä sakaristoon, muuttamaan alttaripukunsa saarna-pukuun.
Se kävi mainiosti; kaikki tanssivat ja hän sai jatkaa, siksi kuin lopulta jo halusivat lomaa, jolloin hänelle oikealta ja vasemmalta kiitollisuutta osoitettiin. Neiti Wiik taputteli olkapäitä, herrat joivat hänen maljaansa ja neiti Munsterhjelm nyykäytti päätä suosiollisesti hymyillen.
»Rakas Kalle», hän taas sanoi, »meidän täytyy lähteä, mamma varmaan minua kaipaa». »Mitä se tekee, sano että olit kävelemässä.» Hän puristi Hannaa niin lujasti käsivarrellaan, että oli vähällä häntä tukehduttaa. »Mutta ajatteles», uudisti Hanna, kun hetken päästä sai hiukan lomaa, »jos sattuisi joku tulemaan meitä vastaan, kun kahden tulemme metsästä. Silloin menee minulta maine.»
Mutta palvelijani tulee tuossa paikassa, tee hyvin ja istu odottamaan sinne saliin pikkuiseksi aikaa. Kyllä elä anna häiritä itseäsi millään muotoa. Hän vetääntyi takaisin. Lapset olivat ällistyneet outoa ilmausta ja unhottaneet huutamisensa. Sain sillä tavoin hiukkaisen lomaa. Katsahdin ympärilleni ja kauhistuin.
Mutta vielä kerran näkyi häneltä keskustelu unhottuvan ja hän vaipui omiin mietteisiinsä ja vasta kotvasen kuluttua huomasi hän itse, ettei ollut kuullutkaan mitä minä siinä puhuin. Ja silloin hän äkkiä nousi. Niin, terve nyt, minun täytyy rientää. No odotahan, mihin se semmoinen kiire, otit kai lomaa toki pitemmäksi aikaa, kun lähdit vanhaa tuttua tapaamaan.
Miettiväisenä nosti hän sinisilmänsä ja pyhkien pitkät kiharansa pois otsalta katseli hän sitä viheriätä kasvi-muuria, jolla ei ollut mitään lomaa eikä aukkoa. Yhtäkkiä häntä säikähytti erilleen taivutettujen oksien rasaus, aivan hänen lähellänsä.
Löysi jonkin rasian alta muutaman kymmenmarkkasen. Ne rahat sukaisi hän nyt taskuunsa ... ja lähti talosta. Pudotti porraskäytävässä avaimet isäntäväen kirjeluukusta sisään. Namusia vei hän Käkriäisten lapsille tuomisiksi. Pienokaiset katselivat ihastellen Nelman koreita vaatteita... Kysyttiin, kauanko hänellä oli lomaa.
Yhden hamosen ja yhden paidan pisti hän sitten omien kapineittensa joukkoon, pärekoppaansa. Niitä sopisi hänen näyttää maalla kesällä. Sillä lomaa aikoi hän toki pyytää ... ja viettää sen Käkriäisten mökillä. Neljä kuukautta oli hän nyt ollut täällä ... ikävässä, outojen ihmisten parissa. Teki mieli jo kuunnella toisenlaisia puheitakin ... ja oleskella järven rannalla...
Kun olimme jonkun aikaa seisoneet surussamme muorin ruumiin vieressä ja saimme vähän itkulta lomaa, virkkoi äitini: kunpa nyt isä pian tulisi. Mutta hän ei kukatiesi tulekaan ennenkuin yöksi, meidän täytyy jättää ruumis tähän, panna ovi lukkoon ja mennä hakemaan Tolpan Pirjoa ruumista pesemään. Samalla kun äitini näin puhui, kuului kavioiden kopina pihalta, ja hetken päästä astui vaari sisälle.