United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
VARRO. No miksi olet niin totinen vaikka äsken laulelit? Anna hymyn leikitellä ruusuposkillasi. KATRI. Kuin suru särkee sydäntä, syömähampaita kolottaa ja vuotuinen palkka on 96 markkaa, niin ei ole syytä nauruun. VARRO. Iloitse sentään elämästä, tahi näytä edes iloiselta. VARRO. Ha, ha, ha, no onhan se heikon puoleista huvia. Liina, Anna ja kolme tätiä tulevat heidän huomaamattaan.
Kas, Mielikki, metsien muori, on minun äitini kultainen, kallis. Ei koskaan hän laulajan uupunehen näin hangelle uinua sallis. Näet lempeä on emo hongikon ja lempeä honkien tytärkin on. Ja vaikka sa et mua tunnekaan, sun tunsin jo kauvan, kauvan. Kun hiljaa sa hyrisit hiihtäissäs, minä seurasin sompoa sauvan. Ja hiljaa vain vaikka laulelit ain, minä kuulin ja riemusin rinnassain.
Mitä tiedät yöstä sinä, joka et tuntenut ikinä pyydettä tulipunaista, rakkautta rajattomuuden, hiilen hiiltävän paloa, kaiken kaunihin menoa? Kävit tietäs kuin sokea jumalitten johtamana, istahdit ilokivelle, kukutit käkösiäsi, laulelit, mitä sinulle lauloi suuret armo-luojat!
Sä vaatimatta laulelit Kuin talven varpunen, Mut puhtahinta soittelit Sä kieltä sydämmen, Siks leivoakin kauniimp' on Tao sulolaulu Suonion. Hän kuuli kuusten kohinan ja kuohut koskien. Hän näki taivaan sinervän ja luonnon vihreyden, Ja näistä luonnonhelmistä hän solmi helmivyön, Sai siihen Suomen suloutta, viehkeyttä kevät-yön.
Ei nyt enää, ei nyt enää kesämarjat auta; Minun kultani rakkaus on ruostunut kun rauta. Kuinka taisit kylmetä, kun lämmin olit ennen; Rallattelit, laulelit ja aina tulit tänne. Kuinka taisit narrataki köyhän miehen lasta; Köyhä mies on elättänyt pienestä kassikasta. Mitä ompi rikkautesi rakkautta vastaan? Maast' on kulta kotoisin ja syän taivahasta.