United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tähystä, Omri, väijy vihollista, Jos ryntää tänne, vielä koetellaan. Voin kättä nostaa. OMRI. Siellä taistelee Ja hurjast' iskee Rekem Reba kaatui, Tuo reima mies! Ah, julman ankarat On taivaan vallat! BILEAM. Taisteleeko Zuur? Pää pystyss' onko? OMRI. Zuurin joukkoineen Jo Pinhos kiertää. BILEAM. Missä Evi on? OMRI. Hän avuks rientää, huimast' ottelee, Vihollisia niinkuin heinää kaataa.
Ilmansa on Ukko nostattanut, vedet käskee valumaan, salamat sinkoamaan, vihurit vinkumaan. Siinä kansasi kykyä kysytään, siinä urosten uljuutta koetellaan. Mitä mietit Päivän poika?" Kalpeana seisoi Päivän poika lausuessaan: "Oi Marjatan pyhä poika, kovasti Ukko kansaani koettelee. Kestääkö se vihaisen vitsan? Eikö masennu maan tasalle?"
Ja Marjatan poika virkkoi: "Kohta koetellaan kansasi kuntoa. Ei jouda silloin immet leikkiä lyömään, ei miehet menneitä muistoja miettimään eikä raataja työnsä raskautta vaikeroimaan. Silloin alkaa ankara aika, kun vedet vievät valmiit vainiot, kun salamat kaatavat kauniit hongat ja vihaiset vihurit uhkaillen ulvovat.
Mutta Arabiassa usein koetellaan vasta häitten jälkeen oikein täydellä todella luovuttaa rakastettua naista miehestänsä. Nuori aviomies sidotaan, Beduinein tavalla puhuen, paperilla, joka jonkun loitsun sisältää. Vaikkapa voidellaan hänen virsunsa teurastetun elävän verellä, sidotaan yhteen ja pistetään hänen pään-alaisensa alle.
Etkös tiedä, että niitä vastaan, jotka pimeässä kummituksina kävelevät, välistä koetellaan tuota keppitaikaa? Astupas esiin nyt, mies, ja näytä meille silmiäs". "No miks'ei, mestari Hanskuri", vastasi ääni, joka oli syvimpiä, mitkä olivat ikinä johonkuhun kysymykseen vastanneet.
Hiljaa kuljettihin sentään eteenpäin, pohjoisemmaks yhä tultiin vähittäin: ukko, vaikka puoleen Pohjanmaata ehti, sama on, kuin milloin Uusimaalta lähti. Matkakin se samaan tapaan tapahtuu: naurua jos kulkee hän tai seisattuu; nauraissa se tietty ruoskaa heilutellaan, selkää konin, äijän vuoroin koetellaan. Vauhti, tyyneys ei muutu sittenkään.
Katsellaan siinä kaikki paikat, koetellaan, keskustellaan ja ryhdytään lopuksi työhön. Perämies istahtaa hetkeksi kajuutan katolle ja vaipuu mietteihinsä. Kauas, kauas rannattomalle ulapalle näyttävät tähystävän silmät, mutta niissä kuitenkin kuvautuu yht'aikaa sekä lempeys että päättävä uljuus.
"Hyvät ihmiset, kuinka on tyly, vaikka juur'ikään kertoi, kuinka hänellä oli hätää, kun luuli oman tupansa palavan. Voi sentään sitä ihmisluontoa... Olisi nyt luullut kaksin-käsin vetävän naapuriansa kotiinsa, kun tällainen onnettomuus tapahtui." "Sanoa Heistrokin Liisaa! Tuskissa ne ystävät koetellaan", lausui Helpon Tiina. "Tule meille Sanna lastesi kanssa", jatkoi hän.
Hyvä Leena-Kaisa, minä olen hukassa, ei minua pelasta mikään, ei mikään. LEENA-KAISA. Pahasti se oli tehty Ristolta, ei voi muuta sanoa. JOHANNA. Jos hän olisi minut rammaksi ja vaivaiseksi pieksänyt, ei se olis mitään ollut tämän rinnalla. Antaisin hakata itseni kuoliaaksi, kun vain saisin kankaan takaisin. LEENA-KAISA. Yhtä koetellaan yhdellä tavalla, toista toisella.
Pois maasta, jossa työntekijä on kuin koira, ei, mitä sanon, pahempi kuin koira, sillä koirallekin jo annetaan enemmän arvoa. Koetellaan, minkälainen on muualla maailma. MATLENA. Mutta matkarahaa? Mistä sitä saisit? TOPRA-HEIKKI. Niin, matkarahaa?... Minulla jo on. Sinulla jo on?... Kuinka? TOPRA-HEIKKI. Niistä, joita Antille annoin, riittää hyvin meillekin. Oliko niitä niin paljon?