United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heti senjälkeen tuli Kerttu hiljaa huoneesen. Levollinen tyyneys kuvautui rehellisille vanhoille kasvoille, ääni kuului hyväntahtoiselta ja tavalliselta niinkuin ei mitään tavatonta olisi tapahtunut. Kerttu oli oiva sairaanhoitaja. "Muutamat lusikalliset? kas niin, nyt juomme loput. Terveydeksenne!"
Tänne ei kuulunut mitään valituksia koko Ruotsin valtakunnasta, ei mitään nälkäisen kansan hätähuutoja, ei mitään melua valtiopäiväin suuresta sanatehtaasta, ei yhtään uhkausta kaikkialla kaupungissa kokoontuvista kerhoista. Valtakunnassa oli rauha, hovissa oli rauha, tyyneys asui kaikkien kasvoilla.
Kun sen on päättänyt, on taakka pudonnut ja mielen tyyneys ja rauha sijaan tullut kun liian suuri kaappi kerran on viety pois, niin kaikki muut kapineet hyvästi huoneeseen sopivat.
Yleinen huuto ilmoitti katsojain ihastusta, ja Hirven sydämessä alkoi liikkua leppeämpiä tunteita vankia kohtaan, jonka erinomainen tyyneys oli suonut hänelle tilaisuuden näin loistavalla tavalla osoittaa taitavuuttaan. Hirveä seurasi hyppäävä poika, joka juoksi esille kuin koira tai leikillinen kili.
Täällä on tarjona hiukka kaikkia mitä meidän maassa löytyy, yksin maan umpilampien tyyneys, kansan elämän koreilemattomuus, vanhan ajan tapa ja harmaan muinaisajan muistot aivan puuttuvat. Helsinki ei myös ole kirkon, ei kaupan, ei teollisuuden, eikä suomalaisen kansanhengen pääkaupunki.
Samassa kuului eteisestä kiiruita askeleita, ja kaksi henkeä astui tupaan. Ne olivat Mikko ja lääkäri. Lääkäri katsahti ympärilleen, ikäänkuin hakien silmillään sitä, joka olisi hänen apunsa tarpeessa. Hän oudoksui, että huoneessa, missä luuli kohtaavansa kuolevan sairaan, vallitsi senkaltainen tyyneys ja rauha.
"Hauska kapine, tuo poika." "On se. Ei sen kanssa ikävä tule; sillä on yhdeksin kopekit." Ensimmäisten ulkomaalaisten laivojen tullessa Helsingin rantaan tuli isännän veli. Johannan tyyneys ei kestänyt, kuin lyhyt mies, heiluvin askelin astui sisään erään pyhäpäivän ehtoolla. "Setä, setä!" huudahti hän ja hyppäsi merimiehelle kaulaan. "Viimeinkin tulit."
Antti-maisteri tuli vastaani iloisella hymyllä ja tervehti minua lauseilla, jotka hiukan muistuttivat tuosta vanhasta helsinkiläisestä. Hänen silmässänsä oli kirkas loisto ja otsallansa rauhan tyyneys. Samassa tuli Helmi-rouvakin sisään, vaan kun seisoin hiukan syrjässä, ei hän minua heti huomannut.
Uudestaan rupeaa hän siveellisellä voimallaan vaikuttamaan voiton saavuttamiseksi, ja katso! voitto saavutetaan. Myrsky on lakannut, murhe on poistunut ja iloinen tyyneys ja rauhallinen toivo on taasen vallannut mielet.
CRESSIDA. Käyn tuomaan. ULYSSES. Lupasitte olla tyyni. TROILUS. Ei pelkoa; ma oma itseni En enään tahdo olla, tunteistani En mitään tietää; sula tyyneys olen. THERSITES. Nyt pantti, nyt, nyt, nyt! CRESSIDA. Täss' ota, Diomedes, tämä rannus! TROILUS. Oi, kauneus, mihin uskollisuus jäi? ULYSSES. No, prinssi, TROILUS. Tyyni olen, päältä tyyni. CRESSIDA. Sa katsot rannusta; no, katso tarkoin.