United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kun äkkiarvaamatta tulen omaini luokse kesäyön hiljaisimpana aikana, mitä silloin näen ja kuulen? Hurjan tuhlarimaiset juhlapidot, joiden maine Kaarle XI:n aikana välttämättömästi tulee kuulumaan kautta koko valtakunnan useita satoja ihmisiä yösydännä liikkeellä päihtyneitä palkollisia herjasanoja heidän huulillaan ja alustalaiseni epäilemättä kerjäläisiksi nyljettyinä!
Palatsissa lähellä Veronaa toimitti Alboin kerran asekumppaneilleen juhlapidot. Kun kaikki jo olivat viinistä kiihtyneet, käski kuningas tuoda voitetun Kunimundin pääkallomaljan ja soturit joivat siitä. "Kaada astia uudestaan täyteen viiniä," käski Alboin juomanlaskijaa, "ja vie kuningattarelle, että hän iloitsisi isänsä muistosta."
Hän tunsi tarpeen ilmaista jollekin uskotulle uudet ajatuksensa ja sitäpaitsi oli jo yö mennyt ja aamu tullut, eikä kreivitär voinut enää nukkua. Ovi aukeni, ja hän kääntyi samalla selin oveen. Kirsti, sanoi kreivitär, katsomatta taaksensa ja odottamatta neidin tuloa, eivätkö nämä juhlapidot olleet ihanat?
Juhlapidot olivat olleet onnistuneet ja loistavat; kaikki korkeasukuiset vieraat olivat ilmaisseet ihastuksensa Mainiemen loistoisuuteen, sen kalliisiin laitoksiin, sen tuhlaavaan komeuteen, sen erinomaiseen kauneuteen.
Totuutta jos heiss' on Ja sinusta, Macbeth, se selvään nähdään Miks ei he minullenkin ennustajiks Ruveta vois ja toivoani nostaa? Mut vaiti siitä! MACBETH. Tuossapa se paras On vieraamme! LADY MACBETH. Jos hän ois unhotettu, Ois suureen juhlahamme aukko jäänyt, Ja pilall' oisi kaikki. MACBETH. Tänä iltan' On juhlapidot meillä, pyydän, että Tulette tekin.
Hän päätti siis kreivin tulijaisiksi panna toimeen uudet juhlapidot, vielä kauniimmat ja loistavammat, ollen vakuutettuna siitä, että hän siten kutkuttaisi hänen ylpeyttään ja hellää huomaavaisuutta osoittaen hankkisi hänen hyväksymisensä. Näihin tuumiinsa ihastuneena soitti kreivitär kamarineitsyttään luoksensa kysyäkseen, oliko neiti Sinclair jo mennyt levolle.
Sillä mistään seuraelämästä, ainakaan sen mukaan mitä seuraelämällä siihen aikaan käsitettiin, tuskin nykyjään voi puhuakaan; se on näet vähitellen, melkein huomaamatta hävinnyt häviämistään. Ajatellaanpa esimerkiksi, että jonkun nyt syystä tai toisesta täytyisi pitää juhlapidot, niin katsoo hän kaikista sopivimmaksi, ehkäpä ainoaksi mahdollisuudeksi toimeenpanna kemunsa Seurahuoneella.
Mutta ei, Kirsti en tehnyt sitä sen tähden; tein sen antaakseni heille esikuvan; he tulevat sitä seuraamaan, mon enfant; ja niin on meillä kaikilla hauskuutta siitä. Mitä arvelet? Kreivin tultua pidettävät juhlapidot tulevat olemaan kahta loistavammat. Jo huomenna matkustamme Turkuun tilaamaan uusia pukuja.
Te olette ikävät ja tuhmat kaikki tyyni ja tämmöiset juhlapidot ovat kauheinta mitä tunnen!» Nauraen tuolle mielenpurkaukselle liiteli Louise, pois valssissa Jacobin kanssa ja kreivitär Solenstråle tanssiaisten aurinko lausui heidän liidellessänsä hänen nojatuolinsa ohitse: «charmant, charmant!».
"Ja minne?" kysyi Dwining. "Kuinka", vastasi Katri, "minä voin tietää mitä tietä ainainen maankuljeksija lähtee kulkemaan? Hän oli varmaan kyllästynyt tähän yksinäiseen elämään täällä, joka on niin aivan toisellainen kuin nuot juhlapidot ja tanssit, joissa hän ammatissansa on tottunut käymään. Hän on lähtenyt pois, ja minä vaan ihmettelen sitä, että hän niin kauan viipyi".