United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhtenä ainoana suurena salina oli koko navetan päällys ja niin siisti kuin puhtahin pirtti. Täällä saattaisi vaikka tanssiksi pistää, ihmettelin. Jottako täällä ei olekin sitten pistetty, jo toki montakin kertaa. Melkein joka vuosi täällä kauranleikkuutalkoossa tanssia lekutellaan. »Ja siin' ei seinät hämmentele», deklamoin minä.
Silläkö ne tulevat paremmiksi, jos ne aina laitetaan niihin kehnoihin paikkoin takaisin. Tuokin pienempi, isätön raukka, kerjuun päällä ollut melkein näihin asti, mistä se on vielä oikeita puheita oppinut. Jottako minä sitten rupean maailman hylkyjen isättömiä lapsia koulitsemaan, en! kivahteli Malinen. Ihmisiähän ne ovat nekin ja jossain kai niiden täytyy olla, puolusti emäntä.
Pitäkää suunne kiinni, tiuskasi Reeta. Mitä se teitä liikuttaa. Jottako tuuli venettä kiikuttaa. No ette minulle enää kauan järkeile, pääsette minusta, sanoi Reeta varmasti ja meni ulos. Sen tiesivät toisetkin ja tahtoivat mielensä hyvikkeeksi näyttää Reetalle eron edellä, etteivät he niin kovin kuuliaisia ole olleet.
"Noo Hermanni! Asetupas nyt vaan koreasti tuohon oikealle puolle ja Manda seisoo tässä vasemmalla. Minä annan merkin silloin kuin teidän pitää polvillenne laskeutua", selitti rovasti. "Jottako vihille?" tiedusti Hermanni pitkäveteisesti. "Niin tietysti, kun rovasti käskee", kiehitti Manda vastaukseksi ja alkoi vetää sulhoaan osoitetulle paikalle.
Mitä se patajuoppo, semmoinen kuin minä, vielä muuta seuraa kaipaisi kuin olutta. Hih! Olutta! Satut sille päälle, vihapäälle; mutta jos sittenkin lähtisit, johan ne kohta kumminkin ajavat. Enkä lähde, ajakoot, on tässä siksi poikaa, saavat tulla ja saat sinäkin. Jottako lähtisin, ja mitä varten ja minne?
Ei ne vähään heittäisikään ... kyllä ne ottaa osaavat, kun kerrankin saavat ... on ne semmoisia susia! Vaan pääsisihän tuosta sillä lailla edes rahallaan. Jottako muuten västinkiä? Miksipähän oikeus sen katsoisi ... sitä ei tiedä edeltäpäin kukaan. Kyllä se sen siksi katsoo ... ei ne armahda ... niillä on kaikilla vanhaa vihaa ... on ne semmoisia advokaatteja!
"Niinhän se taisi olla ... vaan tottahan tupakin saanee panna ... eikai sillä niin kiirettä ole", sanoi Tuomas ja rupesi laahaamaan tupakkia piippuunsa. "Kyllähän minulla olisi vähän kiireenlainen." "Jottako niin kiire, ettei tupakkia jouda panemaan?" "No eihän tuota niin ... joutaneenhan tuota nyt sen verran ... kunhan sitten heti ... minun pitäisi vielä tänä päivänä käydä tuollakin Rimalassa?"
Jottako nousisit, pursi, paremmin, jos meitä olisi kaksi, jos toinen perässä, toinen kokassa, toinen pidellen, kun toinen vaihtaa sauvointa ja työntää? Nousen yksinkin mistä sinä tiedät, että kävisi muka paremmin kaksin? Yksin olen, itse ainoa omani. Sinä menit sinne, minä menen tänne. Sauvon vastedes elämäni niinkuin nyt tämän kosken. Suoriun siitä, niinkuin tästä.
STELLA. Millä ihmeen aikana minä nyt ehdin ne pitsit sille insenöörskälle lopettaa? Yö tunnitkaan eivät enään riittäisi. Jos jättäisimme ne leipomiset äitikulta? ELVIRA. Mitä nyt? jottako jaksaisimme jouluna ostaa vehnästä joka kerran? Eihän toki; se nyt tulisi hirveän kalliiksi. Vielähän pyhinä pistäytyy muitakin vieraita. Kuivalaiska tietenki.
"No nyt se Pitkä-Ristokin jo heitti hyvästit tälle maailmalle." "Jottako kuoli?" tiedusti Aaro. "Kuolihan se. Minä jouduin sinne yht'aikaa papin kanssa. Kunnari sitä oli ripittämässä. Ei ollut ukko pappa jaksanut itse lähteä yötä myöten kulkemaan. Parahiksi satuin minä hengen lähdölle, ja kaunis lähtö sillä olikin.