United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Keltaisessa verassa hohtavat pellot, ja niitty on siisti kuin kaupunkipuutarhan puhtahin nurmikko; kullalle paistavat kuusikon rinnassa koivut ja haavat; pihlaja on punainen kuin yöllinen soihtu, ja pieninkin pensas palaa kuin paahtuva rauta; ja rukiin laiho on niin voimakkaan vihreä kuin silkkinen sametti.
Turhaan etsit, tutkivainen, taivahalta tähteä, Johon maasta matkustajan täältä tulis lähteä. Et voi eikä tarvis täältä matkustella kauemmas, Läsnä loistaa tähtyesi, etsittävä taivahas. Käänny lapsikammiohon, katso pientä kehdossaan: Puhtahin sen silmän palo, Herttaisin sen hengen valo, Kadotettu taivahasi siinä loistaa kirkkainnaan.
Eipäs maailma siis ollutkaan sen kummempi, kuin miksi sitä olin jo kanan sitten uskonut. Siinäpäs sitä sittenkin oltiin. Sota tahallaan tahdottu, tekemällä tehty puhtaista puhtahin hyökkäyssota heikomman niskaan, niinkuin niin monesti ennen. Kaikki siis taas paikoillaan! Kun tulin alas ensimmäiseen taloon kylän laidassa, sain lukea siinä uuden sodanjulistuksen ja sen vieressä vielä toisenkin.
Synnin kahleet päästä, Sokeoille valo tuo, Pahat meistä poista, Kaikki hyvät meille suo. Sinun kauttas, äiti, Pyyntömme Hän kuulee nyt, Joka meidän tähden Maailmaan on syntynyt. Neitsyt ainokainen, Sinä kaikkein puhtahin, Päästä syistä, saata Puhtain kirkkaiks meitäkin. Puhtaaks' elämämme, Turvalliseks tiemme tee, Että Jesuksessa Iloita me saisimme.
MEFISTOFELES. Väliinne varmaan ois se soinnun luonut, Jos juuri saman verran puolestansa Ois hänkin teidän velkojanne anteeks' suonut. Kas niillä ehdoin minäkin Kanssanne sormusta vaihtaisin. MARTTA. Ah, herra laskee pientä pilaa. Nyt lähden aikanain ma pois; Sanasta pirunkin tuo kiinni pitää vois. No, saisko kuulla Teidän sydämenne tilaa? MARGAREETA. Mitä herra tarkoittaa? Sä lapsi puhtahin!
Ja työnsä jo heitti ja juomaan meni tuonne hän metsän taa, kuss' sorjien kuusten alla hete puhtahin pulppuaa. Jo varjossa posket jäähtyy janon viileä lähde vie mut ties, kuin sattunut sinne myös naapurin Antti lie! Jo kaikk' oli heinät koossa ja niityllä laannut työ ja päiv' oli laskenut ammoin ja saapunut vilpas yö,
Milloin armas on immyt, Milloin neitonen kaunis, Milloin ylevin, suurin, Onnellinen, ah! milloin? Kun sydän kukkia kasvaa, Mielessä hyveitä nousee, Silloin ihana on immyt, Silloin Neitonen armas. Milloin mielessä versoo Jalous, kaunetta kilvan Kostuttaa koska tunne Puhtahin: Silloin kaunis. Onnellinen, koska sielun Sointuisuus, sekä rauha Syämmen hiljaa laulaa Kiitos-laulua Herran.
On kuni ilma öinen, viileä Liehuisi, tuuli puitten lehvissä Hiljainen värähdellen suhahtais, Kuin öljypuitten siimeksessä silloin Siell' olin ennen ollut juhla-illoin Yhdessä kera rakkaan Mestarin Hartaudessa mielin puhtahin Nyt kuljin joukon julman edellä: Kas, tuolla näen Hänet lähellä! Ma ehdottomast' ensin vavahdan Voi, sydän julma, mikset särkynyt; Oi, verilähde, mikset kuivunut?
Ne kirjat ne kätkin ma rintaan mun, mut ei vielä, ei vielä ne riitä, niin kauvan kuin, impeni puhtahin, sun puumerkkisi puuttuu siitä. Sano, tahdotko nimes sä kirjoittaa sen kultaisen kirjan alle? Sano, tahdotko valani vahvistaa, valan päivälle, taivahalle? Olen kyllin jo etsinyt totuutta, ole sinä minun totuuteni, ole sinä minun päiväni ohjaaja, unen antaja yölliseni.
Ei! siinä oli nähtävästi hyvin opetettu ja hyviä ominaisuuksia perinyt puhtahin rotukoira. Saatuaan odottamansa kädenviittauksen isännältään otti se pitkän laukan tiepuoleen, hyppäsi aidan yli ruishalmeeseen, teki siellä muutamia kierroksia mikä nautinto nähdä hänen varmoja liikkeitään ja yhä innokkaammaksi käyvää häntää! katosi metsään ja päästi samassa haukunnan!