United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ethän kuulu kunnioittavan enää hänen taikojaan. LALLI: Enkö? TUURA: Vaimosi on sitä kertonut meillä käydessään. Et uhraa jumalille, et esivanhempien menoja pyhinä pidä. Suvun suurissa lyylijuhlissa et ennenkään käynyt, mutta annoit toki antisi maahisille ja lauloit laulun metsälle mennessäsi. TUURA: Tuota voit sinä puhua tuhmemmille.

Hän halusi uusia, mutta kun hän jonkun vähäisen kirjan sai, oli hänellä ainoastaan pyhinä aikaa sitä lukea. Hän ajatteli usein, kuinka onnellinen hän olisi, jos saisi päivin pitkin niinkuin herrat lukea ja kuulla maailman asioita. Täällä hän eli erämaassa näkemättä viikkokausiin ketään.

Nyt siltä pääsee askelet ... jos nyt olisi Siiri reessä... Jos olisi... Koukkusissaan se nyt tuossa seisoo käyköttää, vaan kyllä siltä löytyy jalat, kun pannaan aisoihin, ja vielä kotiin päin... Jos olisi Siiri reessä... Ah, jos olisi... No, vielähän kerran onkin... Joulun pyhinä siitä saadaan tieto.

Oli eräs pyhäpäiwä kesällä wuonna 1596. Kirkonmeno oli äsken päättynyt Salojärwen kappelissa ja wanha Martti pappi astui wäsyksissä kirkolta pappilaa kohti myöhemmin kuin tawallisina pyhinä.

Hän otti sieltä kirjoja kotiinsa luettavaksensa ja toisia hän toi, kun toisia vei; tavasta hän perehtyi tai oikeammin sanoen unohtui pyhinä, jälkeen puolen päivän koko illaksi Kolkkilaan, lukemaan kirjoja, niinkuin näytti.

Tuomittuna perheettömän koturin yksinäiseen elämään minä elän ilottomia päiviä; kuitenkin minä säilytän pyhinä hänen kirjeensä ja kuihtuneen geraaniumi-oksan, tuon saman oksan, jonka hän kerran heitti minulle akkunasta.

Jospa tuo ruvenneekin eläkkeelle, sanoi Hetvi ja suu vetäysi ivalliseen hymyyn. Ainokaan ei enää jatkanut keskustelua, kädet lanteilla käveli pari kertaa halki navetan ja meni pois. Ainon ja Olli-Pekan häät oli määrä pitää loppiaisen pyhinä, jolloin rovasti tulisi vihkimään.

Mutta minä heikko nainen, minä olen pitänyt lupaukseni pyhinä, ja minä annan sinulle anteeksi, jos sinä nyt rehellisesti kerrot minulle kaikki. Sano, löitkö sinä kovasti? KAMREERI. Josko löin ? ROUVA. Niin eilen illalla? ROUVA. Tunnusta nyt, löitkö kovasti! KAMREERI. Enhän minä lyönyt häntä. ROUVA. Etkö lyönyt? KAMREERI. En, vähän vain rintaa vastaan tyrkkäsin. ROUVA. Ja mistä syystä?

Jumalan ja omantuntonsa edessä hän oli kuolevalle isälleen luvannut "pyhinä säilyttää Venäjän valtakunnan vuosisatojen ikäiset perustukset". Työssään isänmaan hyväksi "Aleksanteri III:n iäti muistettavien tekojen hengessä" häntä esti kansassa vallitseva mieltenkuohu, joka halusi uudistuksia.

"Yhtenä päivänä joulun pyhinä oli meillä kotonamme muutamia vieraita, joittenka seassa myöskin ruukin patrooni S Vaskikoskelta. Ehtoolla toisten vieraitten lähteissä viipyi S ja pyysi saadaksensa puhutella minua kahden kesken. Me menimme pieneen kamariin ja suljimme oven.